Ambrose on laskenut maailman julkisyhteisöjen tarvitsevan 6 biljoonaa dollaria rahaa ja ihmettelee mistä tällainen summa saadaan kasaan. No keskuspankistapa tietenkin.
Talouskriisi on pesäpallotermein juoksemassa kakkospesältä kolmoselle ja keskuspankkiireilta on pallo karkaamassa läheiseen järveen.
Talouskriisiä vastaan taistellaan edelleen ruokkimalla kriisiin johtanutta perussyytä; helpotetaan jo ennestään ylivelkaantuneita toimijoita ottamaan lisää velkaa ja toiseksi ottamalla vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vastuut valtioiden harteille. Ensimmäinen ei tietenkään voi toimia kuin marginaalisesti. Toki velkaantuneille jää alentuneiden korkojen ansiosta enemmän rahaa käteen, mutta ne rahat ovat menossa pääsääntöisesti joko sukanvarteen tai velkojen lyhennyksiin. Toinen kohta on jo tavaksi vakiintunutta vaikeuksien siirtämistä hieman myöhempään ajankohtaan. Rahoitusjärjestelmä tai autoteollisuus ei tervehdy sillä, että valtio alkaa maksaa yksityisten yritysten viuluja ja ties mitä kulunkeja. Valtion avut ja takaukset päinvastoin houkuttelevat johtajia lisäämään kuluja ja ottamaan perusteettomia riskejä liiketoiminnassa.
Nämä toimenpiteet johtavat talouden heikkenemiseen entisestään. Syitä on monia.
- Alhaiset korot palkitsevat tehottomia talouden toimijoita ja rankaisevat tehokkaita. Säästäminen on hyve ja siitä tulisi antaa säästäjälle palkinto koron muodossa. Ylivelkaantuminen on pahe ja siitä tulisi rankaista perimällä luotoista kunnollista korkoa ja tarvittaessa likvidoimalla velallisen omaisuutta.
- Talouskasvu syntyy ahkeralla työnteolla, säästämisellä ja investoinneilla. Rahamäärän kasvattaminen ilman säästämistä on omanlaisensa pyramidihuijaus, josta nyt maksetaan hintaa. Julkisen vallan signaali, että velka hyvä ja säästö huono, murentaa talouskasvun perusteita pitkälle tulevaisuuteen.
- Valtiot yksityisten yritysten omistajina eivät ole tehokkaita toimijoita vaan korruptio lisääntyy, tuottavuus huononee ja investoinnit ohjautuvat huonoihin kohteisiin. Protektionismi lisääntyy ja maailmankauppa hiljenee.
- Suuret elvytyspaketit ja julkisen velan rahoittaminen setelipainolla ovat tyypillisiä poliitikkojen ratkaisuja, kun haetaan lyhytaikaista äänestäjien suosiota. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä näiden toimien seurannaisvaikutuksia ja ongelmia maton alle lakaiseva politiikko (kuten Obama) nautiskelee suuresta kansansuosiosta. Aikanaan tarvittava jarrutusliike onkin sitten paljon vaikeampi toteutettava; verojen korottaminen, julkisten menojen leikkaaminen ja korkojen nostaminen talouden elpyessä voivat osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi äänestäjien suosiota tavoiteltaessa.
Markkinoiden optimismivaihe tuleekin luultavasti pian päättymään. Mekanismi liittynee valtionlainojen luottokelpoisuuden alenemisiin, korkojen nousuun ja myllerrykseen valuuttamarkkinoilla. On vaikea nähdä, että suurten talouksien raha- ja finanssipolitiikassa tapahtuisi muutosta järkevämpään suuntaan vaan elvytyspolitiiikka jatkuu ja keskuspankit suoltavat lisää rahaa pankkijärjestelmään.
Sanoohan sen järkikin, ettei pelkästään rahaa painamalla hyvinvointia voida lisätä.
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Konepajoilta odotettuja uutisia - raju pudotus tilauksissa
Investoinnit - tuo suhdanneherkin komponentti kansantuotteessa - ovat kääntyneet odotetun jyrkkään laskuun ympäri maailman. Helsingin pörssin listalla investointihyödykkeitä valmistavien yhtiöiden painoarvo on ollut viime vuosina kasvussa, mutta loppukysynnän luonteesta johtuen takapakkia on tulossa ja lujaa.
Vaikka konepajojen osakkeet ovat olleet viime viikkoina hyvässä nousussa, kyseessä lienee vain väliaikainen ilmiö. Loppuvuonna suhdanteet näkyvät jo täydellä painolla yhtiöiden tuloksissa ja ne taitavat mennä myöhemmin miinukselle laajalla rintamalla. Nähdäkseni osakekurssit ovat käyttäytyneet tavalla, joka perustuu ennakointiin, että kysyntä kääntyisi taas nousuun loppuvuoden aikana ja yhtiöt onnistuisivat porskuttamaan vuoden kestoisen notkahduksen entisen vahvakatteisen tilauskannan turvin. Tämä on toiveajattelua. Kuka haluaa investoida uuteen tuotantokapasiteettiin, kun maailmalla on lähes alalla kuin alalla kymmenien prosenttien (aivan viime vuosina rakennettu, tehokas) ylikapasiteetti ja kaiken lisäksi rahoitusta on entistä hankalampi saada?
Konecranes
- Saadut tilaukset laskivat 34,3 prosenttia 369,7 miljoonaan euroon (562,3): Kunnossapito -19,6 prosenttia, Standardinostolaitteet -40,3 prosenttia ja Raskasnostolaitteet -36,9 prosenttia.
Cargotec
* Saadut tilaukset olivat 456 (1-3/2008: 1 155) miljoonaa euroa. (miinus 60,5 prosenttia)
Metso
* Uusia tilauksia saatiin tammi-maaliskuussa 942 miljoonan euron arvosta, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Q1/08: 1 509 milj. e)
Wärtsilä
- Tilauskertymä laski 51% 958 milj. euroon (1.936)
Ponsse
- Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 29,0 (66,2) miljoonan euron arvostaja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 32,9 (100,5) miljoonaa euroa.
Vaikka konepajojen osakkeet ovat olleet viime viikkoina hyvässä nousussa, kyseessä lienee vain väliaikainen ilmiö. Loppuvuonna suhdanteet näkyvät jo täydellä painolla yhtiöiden tuloksissa ja ne taitavat mennä myöhemmin miinukselle laajalla rintamalla. Nähdäkseni osakekurssit ovat käyttäytyneet tavalla, joka perustuu ennakointiin, että kysyntä kääntyisi taas nousuun loppuvuoden aikana ja yhtiöt onnistuisivat porskuttamaan vuoden kestoisen notkahduksen entisen vahvakatteisen tilauskannan turvin. Tämä on toiveajattelua. Kuka haluaa investoida uuteen tuotantokapasiteettiin, kun maailmalla on lähes alalla kuin alalla kymmenien prosenttien (aivan viime vuosina rakennettu, tehokas) ylikapasiteetti ja kaiken lisäksi rahoitusta on entistä hankalampi saada?
Konecranes
- Saadut tilaukset laskivat 34,3 prosenttia 369,7 miljoonaan euroon (562,3): Kunnossapito -19,6 prosenttia, Standardinostolaitteet -40,3 prosenttia ja Raskasnostolaitteet -36,9 prosenttia.
Cargotec
* Saadut tilaukset olivat 456 (1-3/2008: 1 155) miljoonaa euroa. (miinus 60,5 prosenttia)
Metso
* Uusia tilauksia saatiin tammi-maaliskuussa 942 miljoonan euron arvosta, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Q1/08: 1 509 milj. e)
Wärtsilä
- Tilauskertymä laski 51% 958 milj. euroon (1.936)
Ponsse
- Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 29,0 (66,2) miljoonan euron arvostaja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 32,9 (100,5) miljoonaa euroa.
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
USA ja UK käsikynkässä
Jonkin sortin ennätyksiä tehdään budjettialijäämissä. USA 13% bkt:sta ja
UK 12,4% bkt:sta.
...the Debt Management Office said it will sell a record 220 billion pounds in bonds this year...
The government will have to sell $2.4 trillion in new bills, notes and bonds in fiscal 2009, according to UBS.
Bondimarkkinat ovat samalla alkaneet oireilla. USA:n 10-vuotinen treasury nousi tänään korkeimmilleen sitten keskuspankkirahoituksen julkistamisen.
http://finance.yahoo.com/echarts?s=%5ETNX#chart1:symbol=^tnx;range=6m;indicator=volume;charttype=line;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=on;source=undefined
UK 12,4% bkt:sta.
...the Debt Management Office said it will sell a record 220 billion pounds in bonds this year...
The government will have to sell $2.4 trillion in new bills, notes and bonds in fiscal 2009, according to UBS.
Bondimarkkinat ovat samalla alkaneet oireilla. USA:n 10-vuotinen treasury nousi tänään korkeimmilleen sitten keskuspankkirahoituksen julkistamisen.
http://finance.yahoo.com/echarts?s=%5ETNX#chart1:symbol=^tnx;range=6m;indicator=volume;charttype=line;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=on;source=undefined
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Leading indicators - jenkkitalouden koko kuva
Index of leading indicators tippui 0,3% maaliskuussa, kun se tippui 0,2% helmikuussa. Conference Boardin mukaan heikko taloustilanne kestää yli kesän.
The index is designed to forecast economic activity six to nine months ahead.
Yksittäisistä komponenteista muodostuukin kuva taloustilanteesta. Reaalitalous supistuu voimakkaasti ja samaan aikaan on käynnissä epätoivoinen elvytys lisäämällä rahan määrää taloudessa.
Building permits were the largest negative contributor in March, while the real money supply was the largest positive contributor.
The index is designed to forecast economic activity six to nine months ahead.
Yksittäisistä komponenteista muodostuukin kuva taloustilanteesta. Reaalitalous supistuu voimakkaasti ja samaan aikaan on käynnissä epätoivoinen elvytys lisäämällä rahan määrää taloudessa.
Building permits were the largest negative contributor in March, while the real money supply was the largest positive contributor.
Pankkivetoinen osakenousu osoittautumassa suutariksi
Pitkin huhtikuuta talouden establishmentti on vakuuttanut, että pankkien tilanne on nopeasti parantunut. Sen sijaan moni kriitikko on Sorosin johdolla esittänyt epäilynsä, että pankeilla on vielä isot tappiot edessä.
Isojen jenkkipankkien Q1 tulokset ovat nyt julki ja pieniä analyyseja putkahtelee esiin suunnasta jos toisesta. Ensireaktiothan tuloksiin olivat innostuneita, kun JPM, Citi, WFC, GS ja BAC kertoivat "historiallisen" kovista tuloksista. Nyt pölyn laskeuduttua into on vaihtunut pettymykseksi, eikä ihme. Tässä esimerkiksi yksi hyvä kirjoitus tulosten luonteesta.
Once you sort it out, you learn that Citi "made" $2.5 billion on a derivatives position designed to profit when the companies own credit default swaps spreads widen.
Eli Citi on lyönyt vetoa oman luottokelpoisuuden alenemisesta ja kirjaa siitä 2,5 miljardia dollaria tulosta! Vastapuolena on valistuneen arvauksen mukaan AIG ja sille tappiot korvaa USA:n valtiovarainministeriö, jota rahoittaa maan keskuspankki. Että tällainen talouden ja pankkien tervehtyminen nyt on meneillään.
JP Morgan reported nearly $5 billion in revenues from fixed income securities trading. And Citigroup reported $4.69 billion in fixed income trading. In fact, all of Citigroup's other major operating segments reported declining revenues for the quarter. Its global credit card revenues fell by 10%. Consumer banking revenues were down 18%. And Citi's Global Wealth Management revenues were down 20%.
Isojen jenkkipankkien Q1 tulokset ovat nyt julki ja pieniä analyyseja putkahtelee esiin suunnasta jos toisesta. Ensireaktiothan tuloksiin olivat innostuneita, kun JPM, Citi, WFC, GS ja BAC kertoivat "historiallisen" kovista tuloksista. Nyt pölyn laskeuduttua into on vaihtunut pettymykseksi, eikä ihme. Tässä esimerkiksi yksi hyvä kirjoitus tulosten luonteesta.
Once you sort it out, you learn that Citi "made" $2.5 billion on a derivatives position designed to profit when the companies own credit default swaps spreads widen.
Eli Citi on lyönyt vetoa oman luottokelpoisuuden alenemisesta ja kirjaa siitä 2,5 miljardia dollaria tulosta! Vastapuolena on valistuneen arvauksen mukaan AIG ja sille tappiot korvaa USA:n valtiovarainministeriö, jota rahoittaa maan keskuspankki. Että tällainen talouden ja pankkien tervehtyminen nyt on meneillään.
JP Morgan reported nearly $5 billion in revenues from fixed income securities trading. And Citigroup reported $4.69 billion in fixed income trading. In fact, all of Citigroup's other major operating segments reported declining revenues for the quarter. Its global credit card revenues fell by 10%. Consumer banking revenues were down 18%. And Citi's Global Wealth Management revenues were down 20%.
tiistai 14. huhtikuuta 2009
Irlannista finanssikurin edelläkävijä
Irlannissa laitetaan kovin ottein valtiontalous tasapainoa kohti. "Talousopposition" (Schiff, Rogers, Faber) mielestä tämä on juuri se lääke, jota tarvittaisiin muuallakin velkabuumin kankkusessa kärvistelevissä talouksissa.
Telegraph on Ambrose Evans-Pritchardin johdolla profiloitunut velkaelvytyspolitiikan kannattajaksi, joten sieltä peseekin täyslaidallinen naapurin niskaan...
Brian Lenihan, Ireland's finance minister, said the economy would contract 8pc this year on top of the terrifying 7.1pc drop in the final quarter of last year.
Ehkäpä Suomessa (jossa bkt-muutos lienee tätä samaa suuruusluokkaa) otetaan myös lusikka kauniiseen käteen ja unohdetaan elvytyspaketit. Vientivetoista taantumaa on aika hankala oikaista valtion elvytyksellä...
Telegraph on Ambrose Evans-Pritchardin johdolla profiloitunut velkaelvytyspolitiikan kannattajaksi, joten sieltä peseekin täyslaidallinen naapurin niskaan...
Brian Lenihan, Ireland's finance minister, said the economy would contract 8pc this year on top of the terrifying 7.1pc drop in the final quarter of last year.
Ehkäpä Suomessa (jossa bkt-muutos lienee tätä samaa suuruusluokkaa) otetaan myös lusikka kauniiseen käteen ja unohdetaan elvytyspaketit. Vientivetoista taantumaa on aika hankala oikaista valtion elvytyksellä...
Työttömyys ja suhdannekäänteet
Työttömyys on keskeinen taloudellista aktiviteettia kuvaava muuttuja. Perinteisesti työttömyyttä on pidetty coincident indikaattorina, mikä tarkoittaa sitä, että työttömyyden vaihtelut tapahtuvat samaan aikaan kansantuotteen muutosten kanssa.
Erinomaisena työkaluna työttömyyden seuraamiseksi USA:ssa pidän viikoittain torstaina julkaistavia tilastotietoja uusista työttömyyskorvaushakemuksista (initial unemployment claims) ja jatkuvista hakemuksista (continuing unemployment claims). Näistä ensimmäinen kuvaa kuinka aktiivisesti yritykset irtisanovat työntekijöitä ja jälkimmäinen kuinka helppoa tai vaikeata työttömien on löytää uusia töitä.
Näistä indikaattoreista voidaan piirtää käyrää, jotka (jälkikäteen katsottuna) hyvin tarkasti osuvat yhteen taloudellisen aktiviteetin muutosten kanssa. Calculated Risk on käsitellyt aihetta taas mukavasti.
"...in the last two recessions, initial unemployment claims peaked just before the end of the recession, but then stayed elevated for a long period following the recession - a "jobless recovery"
Näitä tilastoja ei siis voi käyttää ennusteena mihinkään suuntaan, vaan eräänlaisena vahvistuksena sille, mitä varsinaiset leading indikaattorit kertovat talouden suunnasta. Conference Board tosin sisällyttää uudet hakemukset leading indicators indeksiinsä.
Kuukausittaiset non-farm payrolls- lukemat sisältävät huomattavasti enemmän tulkintoja ja yksinkertaistuksia, joten en pidä sitä niin luotettavana mittarina. Esimerkiksi Mish on useita kertoja käynyt läpi tilaston sisältämää birth/death-mallia, joka arvioi syntyvien ja kuolevien yritysten työllistämistä tarkastelujaksolla.
Erinomainen kaaviokuva hakemustilastoista päivitetään ainakin täällä.
Erinomaisena työkaluna työttömyyden seuraamiseksi USA:ssa pidän viikoittain torstaina julkaistavia tilastotietoja uusista työttömyyskorvaushakemuksista (initial unemployment claims) ja jatkuvista hakemuksista (continuing unemployment claims). Näistä ensimmäinen kuvaa kuinka aktiivisesti yritykset irtisanovat työntekijöitä ja jälkimmäinen kuinka helppoa tai vaikeata työttömien on löytää uusia töitä.
Näistä indikaattoreista voidaan piirtää käyrää, jotka (jälkikäteen katsottuna) hyvin tarkasti osuvat yhteen taloudellisen aktiviteetin muutosten kanssa. Calculated Risk on käsitellyt aihetta taas mukavasti.
"...in the last two recessions, initial unemployment claims peaked just before the end of the recession, but then stayed elevated for a long period following the recession - a "jobless recovery"
Näitä tilastoja ei siis voi käyttää ennusteena mihinkään suuntaan, vaan eräänlaisena vahvistuksena sille, mitä varsinaiset leading indikaattorit kertovat talouden suunnasta. Conference Board tosin sisällyttää uudet hakemukset leading indicators indeksiinsä.
Kuukausittaiset non-farm payrolls- lukemat sisältävät huomattavasti enemmän tulkintoja ja yksinkertaistuksia, joten en pidä sitä niin luotettavana mittarina. Esimerkiksi Mish on useita kertoja käynyt läpi tilaston sisältämää birth/death-mallia, joka arvioi syntyvien ja kuolevien yritysten työllistämistä tarkastelujaksolla.
Erinomainen kaaviokuva hakemustilastoista päivitetään ainakin täällä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)