Amerikan puolella visioidaan, että uusi kupla on jo syntynyt ja nousu kestää 2-3 vuotta.
http://www.marketwatch.com/story/the-next-meltdown-will-come-in-2012-2009-08-11
Epäilen tämän toteutumista, sillä luottosyklin kääntyminen voimakkaaseen nousuvaiheeseen tietäisi dollarin heikkenemistä, raaka-aineiden kallistumista ja markkinakorkojen nousua. Nämä rajoittaisivat tehokkaasti reaalitalouden piristymistä. Hintojen nousu ja asuntolainojen korkojen nousu tekisivät pahaa jälkeä amerikkalaisten ostovoimalle.
Toisaalta kyllähän pääomamarkkinat ovat ennenkin irtaantuneet reaalitaloudesta ja niin maan perusteellisesti.
keskiviikko 12. elokuuta 2009
tiistai 21. heinäkuuta 2009
FED Humphrey - Hawkins testimony
Jossain määrin yllätti, että Bernanke kertoo aika avoimesti "haasteista" (eli talouden salakielellä tarkoittaa ongelmia), joita jatkossa on hoidettavana. Samoin tilanneanalyysi tuntui harvinaisen realistiselta.
http://www.federalreserve.gov/newsevents/testimony/DBBB5C9F26B6440AA4A21E104A61577A.htm
Muutama tärkeä elpymisen kannalta kriittinen kohta.
...the FOMC believes that a highly accommodative stance of monetary policy will be appropriate for an extended period. However, we also believe that it is important to assure the public and the markets that the extraordinary policy measures we have taken in response to the financial crisis and the recession can be withdrawn in a smooth and timely manner as needed, thereby avoiding the risk that policy stimulus could lead to a future rise in inflation. The FOMC has been devoting considerable attention to issues relating to its exit strategy, and we are confident that we have the necessary tools to implement that strategy when appropriate.
Ensimmäinen boldi noudattaa aiempaa linjaa eikä yllätä lainkaan. Jälkimmäisen boldin tarkoitus lienee pitää yllä edes jonkinasteista uskottavuutta keskuspankin osaamiseen ja lihaksiin. Tottakai siellä exit-strategioita suunnitellaan aika ison ekonomistijoukon voimin jatkuvasti.
Kysymys kuuluukin kulkevatko talouden elpyminen ja inflaatio käsikynkässä? Mitäpä, jos talous ei heti elvykään, vaan inflaatio saapuu ensin? Nostetaanko siinä tapauksessa korkoja inflaatio- vaiko vasta talouskasvusignaalista?
Nevertheless, even as important steps have been taken to address the recession and the intense threats to financial stability, maintaining the confidence of the public and financial markets requires that policymakers begin planning now for the restoration of fiscal balance.
Pitäisi alkaa suunnitella budjetin tasapainottamista. Tämäkö sitten on rauhoitteluviesti Kiinaan ja Japaniin että saataisiin pidettyä dollaria vakaana, ettei inflaatio pääse liikkeelle ennen kysynnän elpymistä?
http://www.federalreserve.gov/newsevents/testimony/DBBB5C9F26B6440AA4A21E104A61577A.htm
Muutama tärkeä elpymisen kannalta kriittinen kohta.
...the FOMC believes that a highly accommodative stance of monetary policy will be appropriate for an extended period. However, we also believe that it is important to assure the public and the markets that the extraordinary policy measures we have taken in response to the financial crisis and the recession can be withdrawn in a smooth and timely manner as needed, thereby avoiding the risk that policy stimulus could lead to a future rise in inflation. The FOMC has been devoting considerable attention to issues relating to its exit strategy, and we are confident that we have the necessary tools to implement that strategy when appropriate.
Ensimmäinen boldi noudattaa aiempaa linjaa eikä yllätä lainkaan. Jälkimmäisen boldin tarkoitus lienee pitää yllä edes jonkinasteista uskottavuutta keskuspankin osaamiseen ja lihaksiin. Tottakai siellä exit-strategioita suunnitellaan aika ison ekonomistijoukon voimin jatkuvasti.
Kysymys kuuluukin kulkevatko talouden elpyminen ja inflaatio käsikynkässä? Mitäpä, jos talous ei heti elvykään, vaan inflaatio saapuu ensin? Nostetaanko siinä tapauksessa korkoja inflaatio- vaiko vasta talouskasvusignaalista?
Nevertheless, even as important steps have been taken to address the recession and the intense threats to financial stability, maintaining the confidence of the public and financial markets requires that policymakers begin planning now for the restoration of fiscal balance.
Pitäisi alkaa suunnitella budjetin tasapainottamista. Tämäkö sitten on rauhoitteluviesti Kiinaan ja Japaniin että saataisiin pidettyä dollaria vakaana, ettei inflaatio pääse liikkeelle ennen kysynnän elpymistä?
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Laman etenemisen Road Map
Pieniä merkkejä alkoi ilmestyä siitä, että elvytyspaketteja seuranneen alustavan optimismin jälkeen ollaan palaamassa takaisin realismiin. Asuntomarkkinat eivät ole lähdössä nousuun ja työttömyyden kasvu jatkuu. Tämä huolimatta taloushistorian löysimmästä rahapolitiikasta ja ennätyksellisestä valtioiden fiskaalisesta elvytyksestä. Markkinat ovat hieman varpaillaan arvaillessaan elvytyksen tehoa; miten paljon ja milloin se tehoaa? Ensimmäiset viisaat ovat jo ehtineet vaatia stimuluksen lisäämistä, mutta talousoppositio on vakaasti sitä mieltä, että mikään määrä elvytystä ei tehoa nykyisessä tilanteessa.
Taloustilannetta analysoitaessa ja poliitikkojen sekä keskuspankkiirien viestejä lukiessa olen rakennellut todennäköisimmän skenaarion tulevasta kehityksestä.
Luottokriisin toinen aalto
Viime talven luottomarkkinoiden romahdus johtui USA:n asuntoluottojen mädäntymisestä ja niihin kytketyistä johdannaisista, jotka luhistuttivat keskeisiä rahoitusalan pelureita. Reaalitalous alkoi heiketä asuntomarkkinoiden romahtaessa, rakentamisen pudotessa, kuluttajien luottamuksen heikentyessä ja teollisuustuotteiden kysynnän (etupäässä autoteollisuus) pudotessa. Aika iso osa edellä mainittujen asioiden seurannaisvaikutuksista on vielä toteutumatta. Työttömyys jatkaa selvää kasvuaan, toimisto- ja liikerakentaminen on loppumassa lähes kokonaan ja palvelualat alkavat kärsiä kiihtyvällä vauhdilla, kun irtisanottujen ihmisten säästöt alkavat kutistua eikä asunto- tai pääomamarkkinoilta ole tulossa apuja kotitalouksille. Tämä tulee näkymään uutena luottokriisinä, jonka kärki on kulutusluotoissa, autoluotoissa ja pääasiassa paikallispankkien myöntämissä kiinteistökehitysluotoissa. Ensi keväänä alkaa myös uusi aalto asuntoluottojen osalta.
Globaalielvytyksen toinen aalto
Tämän toisen aallon iskiessä on helppo kuvitella, että jo valmiiksi mietityt keskuspankkien vastaiskut laitetaan toimeen. Tämä tulee todennäköisesti merkitsemään lisää valtioiden elvytyspaketteja sekä entistä suurempaa keskuspankkirahoitusta sekä jotain sellaista, mitä emme ole koskaan vielä nähneet. Nyt puhutaan tavallisen talouden tarkkailijan kannalta Donald Rumsfeldin lanseeraamasta "unknown unknownista". Vain keskuspankkiekonomistien mielikuvitus on esteenä näiden toimenpiteiden määrittelemiselle.
Tässä vaiheessa eletään jo aikaa, jolloin yritykset ovat ehtineet supistaa tuotantokapasiteettiaan alentuneeseen kysyntään ja hyväksytään se tosiasia, että kyseessä ei ollutkaan hetkellinen notkahdus, josta noustaan takaisin entiseen menoon kuin korkki veden alta. Työttömyys on noussut useimmissa maissa lähes 15 prosenttiin ja kuluttajien luottamus on pudonnut ennätysalas. Tämän skenaarion toteutuessa pörssi on tehnyt syklin uudet pohjat.
Inflaatio - USA:n päämäärä toteutuu
Keskuspankkirahoitus, korkeana pysytelleet raaka-aineiden hinnat, supistettu tuotantokapasiteetti ja joku keskuspankkien nostama kani taikurin hatusta lähettää pääomamarkkinat uuteen nousuun, joka saattaa olla todella räjähdysmäinen. Hinnat lähtevät nousuun ja reaalitalous ottaa hetkellisen pyrähdyksen, kun yritysten ja kuluttajien luottamus rahan arvoon heikkenee ja käteisestä rahasta ainakin osa laitetaan talteen reaalisiin hyödykkeisiin, osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Suuri työttömien armeija alkaa liikehtiä, kun köyhyys lisääntyy tulojen jäädessä jälkeen hintatasosta. Seuraa poliittisia paineita ympäri palloa. Kiinan ja USA:n välit kylmenevät ja dollarin arvo heikkenee voimakkaasti.
Rahamarkkinoiden kiristäminen ja uusi lama
Parin vuoden inflaatiojakso on Master Planin mukaisesti tiputtanut velkojen reaaliarvoja ja keskiluokan säästäjien putsaus on suoritettu. Keskuspankin on seuraavaksi puututtava inflaatioon nostamalla korkoja, vaikka poliittisesti se on erittäin vaikeaa. Tämä ajoittuneekin USA:n seuraavan presidentin kauden alkutaipaleelle, jolloin kaikki aiemmat virheet voidaan laittaa edeltäjien niskoille ja muuttaa talouspolitiikan suuntaa.
Rahapolitiikan kiristäminen ja fiskaalielvytyksen asteittainen lopettaminen ajavat talouden uuteen lamaan ja heikot yritykset henkihieveriin. Vasta tässä vaiheessa maksetaan lopullinen hinta taloushistorian suurimmasta luottoekspansiosta ja vastuuttomasta taloudenpidosta. Pörssi saavuttaa syklin reaaliset pohjat vasta näissä olosuhteissa; korkeat korot ja yritysten hyvin heikot tulokset. (Nythän 2009 eletään vielä aikaa, kun yrityksillä on vain hieman normaalia alemmat tulokset ja alhaiset korot)
Tämän noin vuosille 2013-2015 ajoittuvasta USA:n ja Euroopan lamakaudesta noustaan sitten Kiinan vetämänä edellyttäen, että siellä poliittiset rakenteet sallivat globaalin markkinatalouden harjoittamisen.
Taloustilannetta analysoitaessa ja poliitikkojen sekä keskuspankkiirien viestejä lukiessa olen rakennellut todennäköisimmän skenaarion tulevasta kehityksestä.
Luottokriisin toinen aalto
Viime talven luottomarkkinoiden romahdus johtui USA:n asuntoluottojen mädäntymisestä ja niihin kytketyistä johdannaisista, jotka luhistuttivat keskeisiä rahoitusalan pelureita. Reaalitalous alkoi heiketä asuntomarkkinoiden romahtaessa, rakentamisen pudotessa, kuluttajien luottamuksen heikentyessä ja teollisuustuotteiden kysynnän (etupäässä autoteollisuus) pudotessa. Aika iso osa edellä mainittujen asioiden seurannaisvaikutuksista on vielä toteutumatta. Työttömyys jatkaa selvää kasvuaan, toimisto- ja liikerakentaminen on loppumassa lähes kokonaan ja palvelualat alkavat kärsiä kiihtyvällä vauhdilla, kun irtisanottujen ihmisten säästöt alkavat kutistua eikä asunto- tai pääomamarkkinoilta ole tulossa apuja kotitalouksille. Tämä tulee näkymään uutena luottokriisinä, jonka kärki on kulutusluotoissa, autoluotoissa ja pääasiassa paikallispankkien myöntämissä kiinteistökehitysluotoissa. Ensi keväänä alkaa myös uusi aalto asuntoluottojen osalta.
Globaalielvytyksen toinen aalto
Tämän toisen aallon iskiessä on helppo kuvitella, että jo valmiiksi mietityt keskuspankkien vastaiskut laitetaan toimeen. Tämä tulee todennäköisesti merkitsemään lisää valtioiden elvytyspaketteja sekä entistä suurempaa keskuspankkirahoitusta sekä jotain sellaista, mitä emme ole koskaan vielä nähneet. Nyt puhutaan tavallisen talouden tarkkailijan kannalta Donald Rumsfeldin lanseeraamasta "unknown unknownista". Vain keskuspankkiekonomistien mielikuvitus on esteenä näiden toimenpiteiden määrittelemiselle.
Tässä vaiheessa eletään jo aikaa, jolloin yritykset ovat ehtineet supistaa tuotantokapasiteettiaan alentuneeseen kysyntään ja hyväksytään se tosiasia, että kyseessä ei ollutkaan hetkellinen notkahdus, josta noustaan takaisin entiseen menoon kuin korkki veden alta. Työttömyys on noussut useimmissa maissa lähes 15 prosenttiin ja kuluttajien luottamus on pudonnut ennätysalas. Tämän skenaarion toteutuessa pörssi on tehnyt syklin uudet pohjat.
Inflaatio - USA:n päämäärä toteutuu
Keskuspankkirahoitus, korkeana pysytelleet raaka-aineiden hinnat, supistettu tuotantokapasiteetti ja joku keskuspankkien nostama kani taikurin hatusta lähettää pääomamarkkinat uuteen nousuun, joka saattaa olla todella räjähdysmäinen. Hinnat lähtevät nousuun ja reaalitalous ottaa hetkellisen pyrähdyksen, kun yritysten ja kuluttajien luottamus rahan arvoon heikkenee ja käteisestä rahasta ainakin osa laitetaan talteen reaalisiin hyödykkeisiin, osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Suuri työttömien armeija alkaa liikehtiä, kun köyhyys lisääntyy tulojen jäädessä jälkeen hintatasosta. Seuraa poliittisia paineita ympäri palloa. Kiinan ja USA:n välit kylmenevät ja dollarin arvo heikkenee voimakkaasti.
Rahamarkkinoiden kiristäminen ja uusi lama
Parin vuoden inflaatiojakso on Master Planin mukaisesti tiputtanut velkojen reaaliarvoja ja keskiluokan säästäjien putsaus on suoritettu. Keskuspankin on seuraavaksi puututtava inflaatioon nostamalla korkoja, vaikka poliittisesti se on erittäin vaikeaa. Tämä ajoittuneekin USA:n seuraavan presidentin kauden alkutaipaleelle, jolloin kaikki aiemmat virheet voidaan laittaa edeltäjien niskoille ja muuttaa talouspolitiikan suuntaa.
Rahapolitiikan kiristäminen ja fiskaalielvytyksen asteittainen lopettaminen ajavat talouden uuteen lamaan ja heikot yritykset henkihieveriin. Vasta tässä vaiheessa maksetaan lopullinen hinta taloushistorian suurimmasta luottoekspansiosta ja vastuuttomasta taloudenpidosta. Pörssi saavuttaa syklin reaaliset pohjat vasta näissä olosuhteissa; korkeat korot ja yritysten hyvin heikot tulokset. (Nythän 2009 eletään vielä aikaa, kun yrityksillä on vain hieman normaalia alemmat tulokset ja alhaiset korot)
Tämän noin vuosille 2013-2015 ajoittuvasta USA:n ja Euroopan lamakaudesta noustaan sitten Kiinan vetämänä edellyttäen, että siellä poliittiset rakenteet sallivat globaalin markkinatalouden harjoittamisen.
maanantai 15. kesäkuuta 2009
Stimulusta jatketaan
perjantai 12. kesäkuuta 2009
AIG pyrkii laajenemaan Suomessa
Lapsi on luonnostaan utelias ja kokeileva. Jo tämän vuoksi uusi Lapsen LisäTurva -vakuutus on paikallaan.
Näin vakuutusyhtiö AIG kampanjoi. Koskaan aiemmin en ole huomannut AIG:n lähestyneen vakuutusasioissa. Firma on arkielämän puolelta tuttu vain Manchester Unitedin (entisenä)paitasponsorina.
USA:n valtion tuella siis vakuutusyhtiö lähtee valtaamaan uutta markkinaa toisella puolella maailmaa. Tämä on huolestuttava esimerkki valtion tukien kilpailua vääristävästä vaikutuksesta. Mitähän mieltä If tai Tapiola on tästä markkinoinnista? Ovatko vakuutusten hinnat sillä tasolla, että kannattava toiminta on mahdollista vai luotetaanko siihen, että tarvittaessa USA:n valtionvarainministeriö antaa lisää tukea? Mitä mieltä amerikkalainen veronmaksaja olisi, jos tietäisi valtion omistaman ja 200 miljardia dollaria nielleen vakuutusyhtiön lähtevän ottamaan lisää riskiä uusille markkinoille?
Käsittämätöntä ja pelottavaa toimintaa. Yhtiön liiketoimintamallin osoittautuessa epäonnistuneeksi, olisi luonnollista alkaa supistaa toimintoja ja pienentää riskejä. Nyt samat johtajat laajentavat entiseltä pohjalta toimintaa ja ottavat lisää riskejä. Eikö liikemaailmassa jo lopulta ymmärretä realiteetteja? Entisenkokoista kuplaa ei yksinkertaisesti pystytä puhaltamaan uudelleen täyteen ja looginen toimintatapa olisi sopeuttaa kapasiteetti vallitsevaan kysyntään.
Näin vakuutusyhtiö AIG kampanjoi. Koskaan aiemmin en ole huomannut AIG:n lähestyneen vakuutusasioissa. Firma on arkielämän puolelta tuttu vain Manchester Unitedin (entisenä)paitasponsorina.
USA:n valtion tuella siis vakuutusyhtiö lähtee valtaamaan uutta markkinaa toisella puolella maailmaa. Tämä on huolestuttava esimerkki valtion tukien kilpailua vääristävästä vaikutuksesta. Mitähän mieltä If tai Tapiola on tästä markkinoinnista? Ovatko vakuutusten hinnat sillä tasolla, että kannattava toiminta on mahdollista vai luotetaanko siihen, että tarvittaessa USA:n valtionvarainministeriö antaa lisää tukea? Mitä mieltä amerikkalainen veronmaksaja olisi, jos tietäisi valtion omistaman ja 200 miljardia dollaria nielleen vakuutusyhtiön lähtevän ottamaan lisää riskiä uusille markkinoille?
Käsittämätöntä ja pelottavaa toimintaa. Yhtiön liiketoimintamallin osoittautuessa epäonnistuneeksi, olisi luonnollista alkaa supistaa toimintoja ja pienentää riskejä. Nyt samat johtajat laajentavat entiseltä pohjalta toimintaa ja ottavat lisää riskejä. Eikö liikemaailmassa jo lopulta ymmärretä realiteetteja? Entisenkokoista kuplaa ei yksinkertaisesti pystytä puhaltamaan uudelleen täyteen ja looginen toimintatapa olisi sopeuttaa kapasiteetti vallitsevaan kysyntään.
Commodityt, korot ja työllisyys
Commodity-indeksit ovat palanneet nousevalle uralle, kuten odottaa sopii tilanteessa, jossa talouden uskotaan palaavan nousu-uralle. Aiemmin käsitelty asuntolainakorkojen nousu ja jatkuvasti heikentyvä työllisyys eivät lupaa hyvää, kun taloutta katsotaan pidemmälle. Nyt käynnissä oleva elvytys tuo hieman nostetta, mutta nämä sivuvaikutukset syövät merkittävästi toimien tehoa.
Marketwatchin keräämän konsensuksen mukaan Q3 olisi USA:ssa noin 2% talouskasvun aikaa. Makromittareista voisi seurata esimerkiksi viikoittaista työttömyyskorvaustilastoa, ISM-indeksejä sekä vähittäiskauppaa, kun aletaan syksyn ennusteiden toteutumista ennakoida. ISM:t pitäisi nousta selvästi 50 pisteen paremmalle puolelle, uusien työttömyyskorvausten pitäisi pudota 400 000 tienoille ja vähittäiskaupan tulisi nousta reaalisesti plussan puolelle. Näihin on reilusti parannettavaa vielä.
Marketwatchin keräämän konsensuksen mukaan Q3 olisi USA:ssa noin 2% talouskasvun aikaa. Makromittareista voisi seurata esimerkiksi viikoittaista työttömyyskorvaustilastoa, ISM-indeksejä sekä vähittäiskauppaa, kun aletaan syksyn ennusteiden toteutumista ennakoida. ISM:t pitäisi nousta selvästi 50 pisteen paremmalle puolelle, uusien työttömyyskorvausten pitäisi pudota 400 000 tienoille ja vähittäiskaupan tulisi nousta reaalisesti plussan puolelle. Näihin on reilusti parannettavaa vielä.
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Kevään optimismi ei perusteltua
Talouslaman V-käyrä-osaston konfidenssi lienee nyt korkeimmillaan. Monet USA:n talouden muuttujat ovat joko tasaantuneet tai kääntyneet ylös. Osakekurssit ovat nousseet pohjiltaan ja osoittaneet vakiintumisen merkkejä. Kiinan taloudesta on saatu positiivisia uutisia.
Itse kuulun joko W- tai jopa L-osastoon ja seuraavassa hieman perusteluja.
- USA:n talousluvut osoittavat että kansantalous ei supistu yhtä nopeasti kuin talvella, mutta supistuu kuitenkin. Molemmat ISM-indikaattorit ovat vielä reilusti alle nollakasvua osoittavan 50 pisteen. Irtisanomisten huippu on ohitettu, mutta työpaikkoja häviää edelleen ja työttömyys lisääntyy. Rakentamisen määrä on erittäin alhaisella tasolla, mutta uusien asuntojen myynti ei ole lähtenyt nousuun. Asuntokauppojen määrä on lisääntynyt, syynä lienevät väliaikaisesti alentuneet asuntolainojen korot ja edelleen vilkkaana jatkuvat pakkorealisoinnit. Marketwatchin taulukon mukaan USA:n Q2 talouskasvuksi odotetaan -2,0 prosenttia. Tämä on mielestäni hyvä arvio.
- Globaali elvytys on saatu hyvään vauhtiin. Valtiot lisäävät kysyntää ja korot on painettu nollan tuntumaan. Tämä lienee suurin syy siihen, että syöksykierre on saatu oikeamaan. Seurannaisvaikutuksena valtioiden alijäämät ovat nousemassa ennätystasolle, mikä heikentää niiden luottokelpoisuutta ja nostaa pitkien lainojen korkotasoa. USA:n 10-vuotisen korko on nousemassa 'normaalille' tasolle noin 4 prosenttiin. Tämän seurauksena myös asuntolainojen korot ovat palautuneet nousuun ja ovat taas yli 5 prosentissa. Tältä osin elvytyspolitiikka on kääntynyt itseään vastaan ja asuntomarkkinoilla on luvassa edelleen hyvin tahmeaa kehitystä.
- Talouden perusrakenteet ja maailmankaupan epätasapainot ovat lähestulkoon ennallaan. Valtioiden rooli yritysmaailmassa on lisääntynyt, mikä aiheuttaa vääristynyttä kilpailua ja heikkotuottoisia investointeja. Vaikka USA:n kauppa-alijäämä on supistunut, ongelma ei ole kadonnut mihinkään. Maan täytyy jollain aikavälillä edelleen alentaa tuontiaan ja/tai lisätä vientiään. USA:n säästämisaste on lähtenyt lupaavaan nousuun, mutta tarvittaisiin vieläkin enemmän talouden tasapainottamiseksi. Koko maailman mittakaavassa on kehittynyt ylikapasiteetti, jonka purkautumiseen menee vuosia. Investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tullaan tekemään hyvin vähän.
- Johtopäätös: taloutta yritetään puhaltaa uudelleen liekkeihin niillä konsteilla, joilla koko revohka saatiin aikaan. Markkinareaktiot; korkojen nousu ja valuuttamarkkinoiden epävarmuus kertovat, että tällä kertaa ruoskitaan kuollutta hevosta. Ylenpalttinen elvytys nostaa korkoja ja heikentää valuuttaa. Kilpailevien elvytystoimien ketju seuraa toistaan valtioiden puolustaessa teollisuutensa kilpailukykyä. Syntyvien valtioiden jättivelkojen takaisinmaksu ei tule onnistumaan ilman keskuspankkien rahoitusta.
- Ennuste; kesä ja syksy. Treasury- korkojen nousu jatkuu toistaiseksi ja USA:n asuntomarkkinat ajautuvat uuteen laskuun. Pankkien vaikeudet nousevat uudelleen tapetille, kun luottokortti- ja CRE-defaultit lisääntyvät. Dollari menettänee turvasatamastatuksensa seuraavassa markkinamyllerryksessä. Osakekurssit kääntyvät kesän aikana laskuun ja uskoisin, että syksyllä kolistellaan viime talven pohjalukemia. USA:n kuluttajien luottamus kääntyy uuteen laskuun työttömyyden ja korkojen jatkaessa nousuaan. Talous supistuu myös syksyn ja talven aikana.
Itse kuulun joko W- tai jopa L-osastoon ja seuraavassa hieman perusteluja.
- USA:n talousluvut osoittavat että kansantalous ei supistu yhtä nopeasti kuin talvella, mutta supistuu kuitenkin. Molemmat ISM-indikaattorit ovat vielä reilusti alle nollakasvua osoittavan 50 pisteen. Irtisanomisten huippu on ohitettu, mutta työpaikkoja häviää edelleen ja työttömyys lisääntyy. Rakentamisen määrä on erittäin alhaisella tasolla, mutta uusien asuntojen myynti ei ole lähtenyt nousuun. Asuntokauppojen määrä on lisääntynyt, syynä lienevät väliaikaisesti alentuneet asuntolainojen korot ja edelleen vilkkaana jatkuvat pakkorealisoinnit. Marketwatchin taulukon mukaan USA:n Q2 talouskasvuksi odotetaan -2,0 prosenttia. Tämä on mielestäni hyvä arvio.
- Globaali elvytys on saatu hyvään vauhtiin. Valtiot lisäävät kysyntää ja korot on painettu nollan tuntumaan. Tämä lienee suurin syy siihen, että syöksykierre on saatu oikeamaan. Seurannaisvaikutuksena valtioiden alijäämät ovat nousemassa ennätystasolle, mikä heikentää niiden luottokelpoisuutta ja nostaa pitkien lainojen korkotasoa. USA:n 10-vuotisen korko on nousemassa 'normaalille' tasolle noin 4 prosenttiin. Tämän seurauksena myös asuntolainojen korot ovat palautuneet nousuun ja ovat taas yli 5 prosentissa. Tältä osin elvytyspolitiikka on kääntynyt itseään vastaan ja asuntomarkkinoilla on luvassa edelleen hyvin tahmeaa kehitystä.
- Talouden perusrakenteet ja maailmankaupan epätasapainot ovat lähestulkoon ennallaan. Valtioiden rooli yritysmaailmassa on lisääntynyt, mikä aiheuttaa vääristynyttä kilpailua ja heikkotuottoisia investointeja. Vaikka USA:n kauppa-alijäämä on supistunut, ongelma ei ole kadonnut mihinkään. Maan täytyy jollain aikavälillä edelleen alentaa tuontiaan ja/tai lisätä vientiään. USA:n säästämisaste on lähtenyt lupaavaan nousuun, mutta tarvittaisiin vieläkin enemmän talouden tasapainottamiseksi. Koko maailman mittakaavassa on kehittynyt ylikapasiteetti, jonka purkautumiseen menee vuosia. Investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tullaan tekemään hyvin vähän.
- Johtopäätös: taloutta yritetään puhaltaa uudelleen liekkeihin niillä konsteilla, joilla koko revohka saatiin aikaan. Markkinareaktiot; korkojen nousu ja valuuttamarkkinoiden epävarmuus kertovat, että tällä kertaa ruoskitaan kuollutta hevosta. Ylenpalttinen elvytys nostaa korkoja ja heikentää valuuttaa. Kilpailevien elvytystoimien ketju seuraa toistaan valtioiden puolustaessa teollisuutensa kilpailukykyä. Syntyvien valtioiden jättivelkojen takaisinmaksu ei tule onnistumaan ilman keskuspankkien rahoitusta.
- Ennuste; kesä ja syksy. Treasury- korkojen nousu jatkuu toistaiseksi ja USA:n asuntomarkkinat ajautuvat uuteen laskuun. Pankkien vaikeudet nousevat uudelleen tapetille, kun luottokortti- ja CRE-defaultit lisääntyvät. Dollari menettänee turvasatamastatuksensa seuraavassa markkinamyllerryksessä. Osakekurssit kääntyvät kesän aikana laskuun ja uskoisin, että syksyllä kolistellaan viime talven pohjalukemia. USA:n kuluttajien luottamus kääntyy uuteen laskuun työttömyyden ja korkojen jatkaessa nousuaan. Talous supistuu myös syksyn ja talven aikana.
tiistai 19. toukokuuta 2009
Ei uutta taivaan alla
Raha- ja finanssipolitiikan keinoin talouden syvin alamäki on saatu pysäytettyä. Uusimmat tilastot osoittavat talouden olevan yhä alamäessä, mutta alamäen loiventuneen viime viikkoina. Selvimpiä positiivisia signaaleja ovat kuluttajien luottamusindikaattorit sekä teollisuuden ISM, jotka näyttävät jos ei ohittaneen pohjansa, niin ainakin hetkeksi vakiintuneen. Myös osakemarkkinan nousu viittaa siihen, että pahin on ohi.
Keskeisiä talouskäyriä löytyy esimerkiksi täältä.
Keskuspankkien nuorallatanssi näyttääkin sujuvan kohtuullisen menestyksekkäästi, mutta monien mielestä olemme keskellä myrskyn silmää ja toisen vaiheen olevan tulossa myöhemmin.
USA:ssa työllisyys on edelleen heikkenemässä voimakkaasti ja suurimmat seurannaisvaikutukset talouteen vasta tuloillaan. Asuntomarkkinoiden kurjuus tuskin on lopullisesti ohi, sillä löysien asuntolainojen hyökyaallon toisen osa on tulossa vuosina 2010 ja 2011. Pankkipuolella asuntomarkkinaongelmia sulatellaan, mutta odotetut uudet uhkat ovat nyt ilmaantuneet luottokorttiosastolla ja kiinteistökehityksessä.
Valuutta-, korko- ja raaka-ainemarkkinoilla suhteellisen vakaa kehitys on jatkunut, joskin pientä painetta näyttää olevan odotettuun suuntaan; dollari heikentyy, pitkät korot nousevat ja raaka-aineet ovat palautuneet nousevaan trendiin.
Keskeisiä talouskäyriä löytyy esimerkiksi täältä.
Keskuspankkien nuorallatanssi näyttääkin sujuvan kohtuullisen menestyksekkäästi, mutta monien mielestä olemme keskellä myrskyn silmää ja toisen vaiheen olevan tulossa myöhemmin.
USA:ssa työllisyys on edelleen heikkenemässä voimakkaasti ja suurimmat seurannaisvaikutukset talouteen vasta tuloillaan. Asuntomarkkinoiden kurjuus tuskin on lopullisesti ohi, sillä löysien asuntolainojen hyökyaallon toisen osa on tulossa vuosina 2010 ja 2011. Pankkipuolella asuntomarkkinaongelmia sulatellaan, mutta odotetut uudet uhkat ovat nyt ilmaantuneet luottokorttiosastolla ja kiinteistökehityksessä.
Valuutta-, korko- ja raaka-ainemarkkinoilla suhteellisen vakaa kehitys on jatkunut, joskin pientä painetta näyttää olevan odotettuun suuntaan; dollari heikentyy, pitkät korot nousevat ja raaka-aineet ovat palautuneet nousevaan trendiin.
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
6 biljoonan rahoitustarve
Ambrose on laskenut maailman julkisyhteisöjen tarvitsevan 6 biljoonaa dollaria rahaa ja ihmettelee mistä tällainen summa saadaan kasaan. No keskuspankistapa tietenkin.
Talouskriisi on pesäpallotermein juoksemassa kakkospesältä kolmoselle ja keskuspankkiireilta on pallo karkaamassa läheiseen järveen.
Talouskriisiä vastaan taistellaan edelleen ruokkimalla kriisiin johtanutta perussyytä; helpotetaan jo ennestään ylivelkaantuneita toimijoita ottamaan lisää velkaa ja toiseksi ottamalla vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vastuut valtioiden harteille. Ensimmäinen ei tietenkään voi toimia kuin marginaalisesti. Toki velkaantuneille jää alentuneiden korkojen ansiosta enemmän rahaa käteen, mutta ne rahat ovat menossa pääsääntöisesti joko sukanvarteen tai velkojen lyhennyksiin. Toinen kohta on jo tavaksi vakiintunutta vaikeuksien siirtämistä hieman myöhempään ajankohtaan. Rahoitusjärjestelmä tai autoteollisuus ei tervehdy sillä, että valtio alkaa maksaa yksityisten yritysten viuluja ja ties mitä kulunkeja. Valtion avut ja takaukset päinvastoin houkuttelevat johtajia lisäämään kuluja ja ottamaan perusteettomia riskejä liiketoiminnassa.
Nämä toimenpiteet johtavat talouden heikkenemiseen entisestään. Syitä on monia.
- Alhaiset korot palkitsevat tehottomia talouden toimijoita ja rankaisevat tehokkaita. Säästäminen on hyve ja siitä tulisi antaa säästäjälle palkinto koron muodossa. Ylivelkaantuminen on pahe ja siitä tulisi rankaista perimällä luotoista kunnollista korkoa ja tarvittaessa likvidoimalla velallisen omaisuutta.
- Talouskasvu syntyy ahkeralla työnteolla, säästämisellä ja investoinneilla. Rahamäärän kasvattaminen ilman säästämistä on omanlaisensa pyramidihuijaus, josta nyt maksetaan hintaa. Julkisen vallan signaali, että velka hyvä ja säästö huono, murentaa talouskasvun perusteita pitkälle tulevaisuuteen.
- Valtiot yksityisten yritysten omistajina eivät ole tehokkaita toimijoita vaan korruptio lisääntyy, tuottavuus huononee ja investoinnit ohjautuvat huonoihin kohteisiin. Protektionismi lisääntyy ja maailmankauppa hiljenee.
- Suuret elvytyspaketit ja julkisen velan rahoittaminen setelipainolla ovat tyypillisiä poliitikkojen ratkaisuja, kun haetaan lyhytaikaista äänestäjien suosiota. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä näiden toimien seurannaisvaikutuksia ja ongelmia maton alle lakaiseva politiikko (kuten Obama) nautiskelee suuresta kansansuosiosta. Aikanaan tarvittava jarrutusliike onkin sitten paljon vaikeampi toteutettava; verojen korottaminen, julkisten menojen leikkaaminen ja korkojen nostaminen talouden elpyessä voivat osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi äänestäjien suosiota tavoiteltaessa.
Markkinoiden optimismivaihe tuleekin luultavasti pian päättymään. Mekanismi liittynee valtionlainojen luottokelpoisuuden alenemisiin, korkojen nousuun ja myllerrykseen valuuttamarkkinoilla. On vaikea nähdä, että suurten talouksien raha- ja finanssipolitiikassa tapahtuisi muutosta järkevämpään suuntaan vaan elvytyspolitiiikka jatkuu ja keskuspankit suoltavat lisää rahaa pankkijärjestelmään.
Sanoohan sen järkikin, ettei pelkästään rahaa painamalla hyvinvointia voida lisätä.
Talouskriisi on pesäpallotermein juoksemassa kakkospesältä kolmoselle ja keskuspankkiireilta on pallo karkaamassa läheiseen järveen.
Talouskriisiä vastaan taistellaan edelleen ruokkimalla kriisiin johtanutta perussyytä; helpotetaan jo ennestään ylivelkaantuneita toimijoita ottamaan lisää velkaa ja toiseksi ottamalla vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vastuut valtioiden harteille. Ensimmäinen ei tietenkään voi toimia kuin marginaalisesti. Toki velkaantuneille jää alentuneiden korkojen ansiosta enemmän rahaa käteen, mutta ne rahat ovat menossa pääsääntöisesti joko sukanvarteen tai velkojen lyhennyksiin. Toinen kohta on jo tavaksi vakiintunutta vaikeuksien siirtämistä hieman myöhempään ajankohtaan. Rahoitusjärjestelmä tai autoteollisuus ei tervehdy sillä, että valtio alkaa maksaa yksityisten yritysten viuluja ja ties mitä kulunkeja. Valtion avut ja takaukset päinvastoin houkuttelevat johtajia lisäämään kuluja ja ottamaan perusteettomia riskejä liiketoiminnassa.
Nämä toimenpiteet johtavat talouden heikkenemiseen entisestään. Syitä on monia.
- Alhaiset korot palkitsevat tehottomia talouden toimijoita ja rankaisevat tehokkaita. Säästäminen on hyve ja siitä tulisi antaa säästäjälle palkinto koron muodossa. Ylivelkaantuminen on pahe ja siitä tulisi rankaista perimällä luotoista kunnollista korkoa ja tarvittaessa likvidoimalla velallisen omaisuutta.
- Talouskasvu syntyy ahkeralla työnteolla, säästämisellä ja investoinneilla. Rahamäärän kasvattaminen ilman säästämistä on omanlaisensa pyramidihuijaus, josta nyt maksetaan hintaa. Julkisen vallan signaali, että velka hyvä ja säästö huono, murentaa talouskasvun perusteita pitkälle tulevaisuuteen.
- Valtiot yksityisten yritysten omistajina eivät ole tehokkaita toimijoita vaan korruptio lisääntyy, tuottavuus huononee ja investoinnit ohjautuvat huonoihin kohteisiin. Protektionismi lisääntyy ja maailmankauppa hiljenee.
- Suuret elvytyspaketit ja julkisen velan rahoittaminen setelipainolla ovat tyypillisiä poliitikkojen ratkaisuja, kun haetaan lyhytaikaista äänestäjien suosiota. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä näiden toimien seurannaisvaikutuksia ja ongelmia maton alle lakaiseva politiikko (kuten Obama) nautiskelee suuresta kansansuosiosta. Aikanaan tarvittava jarrutusliike onkin sitten paljon vaikeampi toteutettava; verojen korottaminen, julkisten menojen leikkaaminen ja korkojen nostaminen talouden elpyessä voivat osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi äänestäjien suosiota tavoiteltaessa.
Markkinoiden optimismivaihe tuleekin luultavasti pian päättymään. Mekanismi liittynee valtionlainojen luottokelpoisuuden alenemisiin, korkojen nousuun ja myllerrykseen valuuttamarkkinoilla. On vaikea nähdä, että suurten talouksien raha- ja finanssipolitiikassa tapahtuisi muutosta järkevämpään suuntaan vaan elvytyspolitiiikka jatkuu ja keskuspankit suoltavat lisää rahaa pankkijärjestelmään.
Sanoohan sen järkikin, ettei pelkästään rahaa painamalla hyvinvointia voida lisätä.
Konepajoilta odotettuja uutisia - raju pudotus tilauksissa
Investoinnit - tuo suhdanneherkin komponentti kansantuotteessa - ovat kääntyneet odotetun jyrkkään laskuun ympäri maailman. Helsingin pörssin listalla investointihyödykkeitä valmistavien yhtiöiden painoarvo on ollut viime vuosina kasvussa, mutta loppukysynnän luonteesta johtuen takapakkia on tulossa ja lujaa.
Vaikka konepajojen osakkeet ovat olleet viime viikkoina hyvässä nousussa, kyseessä lienee vain väliaikainen ilmiö. Loppuvuonna suhdanteet näkyvät jo täydellä painolla yhtiöiden tuloksissa ja ne taitavat mennä myöhemmin miinukselle laajalla rintamalla. Nähdäkseni osakekurssit ovat käyttäytyneet tavalla, joka perustuu ennakointiin, että kysyntä kääntyisi taas nousuun loppuvuoden aikana ja yhtiöt onnistuisivat porskuttamaan vuoden kestoisen notkahduksen entisen vahvakatteisen tilauskannan turvin. Tämä on toiveajattelua. Kuka haluaa investoida uuteen tuotantokapasiteettiin, kun maailmalla on lähes alalla kuin alalla kymmenien prosenttien (aivan viime vuosina rakennettu, tehokas) ylikapasiteetti ja kaiken lisäksi rahoitusta on entistä hankalampi saada?
Konecranes
- Saadut tilaukset laskivat 34,3 prosenttia 369,7 miljoonaan euroon (562,3): Kunnossapito -19,6 prosenttia, Standardinostolaitteet -40,3 prosenttia ja Raskasnostolaitteet -36,9 prosenttia.
Cargotec
* Saadut tilaukset olivat 456 (1-3/2008: 1 155) miljoonaa euroa. (miinus 60,5 prosenttia)
Metso
* Uusia tilauksia saatiin tammi-maaliskuussa 942 miljoonan euron arvosta, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Q1/08: 1 509 milj. e)
Wärtsilä
- Tilauskertymä laski 51% 958 milj. euroon (1.936)
Ponsse
- Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 29,0 (66,2) miljoonan euron arvostaja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 32,9 (100,5) miljoonaa euroa.
Vaikka konepajojen osakkeet ovat olleet viime viikkoina hyvässä nousussa, kyseessä lienee vain väliaikainen ilmiö. Loppuvuonna suhdanteet näkyvät jo täydellä painolla yhtiöiden tuloksissa ja ne taitavat mennä myöhemmin miinukselle laajalla rintamalla. Nähdäkseni osakekurssit ovat käyttäytyneet tavalla, joka perustuu ennakointiin, että kysyntä kääntyisi taas nousuun loppuvuoden aikana ja yhtiöt onnistuisivat porskuttamaan vuoden kestoisen notkahduksen entisen vahvakatteisen tilauskannan turvin. Tämä on toiveajattelua. Kuka haluaa investoida uuteen tuotantokapasiteettiin, kun maailmalla on lähes alalla kuin alalla kymmenien prosenttien (aivan viime vuosina rakennettu, tehokas) ylikapasiteetti ja kaiken lisäksi rahoitusta on entistä hankalampi saada?
Konecranes
- Saadut tilaukset laskivat 34,3 prosenttia 369,7 miljoonaan euroon (562,3): Kunnossapito -19,6 prosenttia, Standardinostolaitteet -40,3 prosenttia ja Raskasnostolaitteet -36,9 prosenttia.
Cargotec
* Saadut tilaukset olivat 456 (1-3/2008: 1 155) miljoonaa euroa. (miinus 60,5 prosenttia)
Metso
* Uusia tilauksia saatiin tammi-maaliskuussa 942 miljoonan euron arvosta, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Q1/08: 1 509 milj. e)
Wärtsilä
- Tilauskertymä laski 51% 958 milj. euroon (1.936)
Ponsse
- Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 29,0 (66,2) miljoonan euron arvostaja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 32,9 (100,5) miljoonaa euroa.
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
USA ja UK käsikynkässä
Jonkin sortin ennätyksiä tehdään budjettialijäämissä. USA 13% bkt:sta ja
UK 12,4% bkt:sta.
...the Debt Management Office said it will sell a record 220 billion pounds in bonds this year...
The government will have to sell $2.4 trillion in new bills, notes and bonds in fiscal 2009, according to UBS.
Bondimarkkinat ovat samalla alkaneet oireilla. USA:n 10-vuotinen treasury nousi tänään korkeimmilleen sitten keskuspankkirahoituksen julkistamisen.
http://finance.yahoo.com/echarts?s=%5ETNX#chart1:symbol=^tnx;range=6m;indicator=volume;charttype=line;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=on;source=undefined
UK 12,4% bkt:sta.
...the Debt Management Office said it will sell a record 220 billion pounds in bonds this year...
The government will have to sell $2.4 trillion in new bills, notes and bonds in fiscal 2009, according to UBS.
Bondimarkkinat ovat samalla alkaneet oireilla. USA:n 10-vuotinen treasury nousi tänään korkeimmilleen sitten keskuspankkirahoituksen julkistamisen.
http://finance.yahoo.com/echarts?s=%5ETNX#chart1:symbol=^tnx;range=6m;indicator=volume;charttype=line;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=on;source=undefined
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Leading indicators - jenkkitalouden koko kuva
Index of leading indicators tippui 0,3% maaliskuussa, kun se tippui 0,2% helmikuussa. Conference Boardin mukaan heikko taloustilanne kestää yli kesän.
The index is designed to forecast economic activity six to nine months ahead.
Yksittäisistä komponenteista muodostuukin kuva taloustilanteesta. Reaalitalous supistuu voimakkaasti ja samaan aikaan on käynnissä epätoivoinen elvytys lisäämällä rahan määrää taloudessa.
Building permits were the largest negative contributor in March, while the real money supply was the largest positive contributor.
The index is designed to forecast economic activity six to nine months ahead.
Yksittäisistä komponenteista muodostuukin kuva taloustilanteesta. Reaalitalous supistuu voimakkaasti ja samaan aikaan on käynnissä epätoivoinen elvytys lisäämällä rahan määrää taloudessa.
Building permits were the largest negative contributor in March, while the real money supply was the largest positive contributor.
Pankkivetoinen osakenousu osoittautumassa suutariksi
Pitkin huhtikuuta talouden establishmentti on vakuuttanut, että pankkien tilanne on nopeasti parantunut. Sen sijaan moni kriitikko on Sorosin johdolla esittänyt epäilynsä, että pankeilla on vielä isot tappiot edessä.
Isojen jenkkipankkien Q1 tulokset ovat nyt julki ja pieniä analyyseja putkahtelee esiin suunnasta jos toisesta. Ensireaktiothan tuloksiin olivat innostuneita, kun JPM, Citi, WFC, GS ja BAC kertoivat "historiallisen" kovista tuloksista. Nyt pölyn laskeuduttua into on vaihtunut pettymykseksi, eikä ihme. Tässä esimerkiksi yksi hyvä kirjoitus tulosten luonteesta.
Once you sort it out, you learn that Citi "made" $2.5 billion on a derivatives position designed to profit when the companies own credit default swaps spreads widen.
Eli Citi on lyönyt vetoa oman luottokelpoisuuden alenemisesta ja kirjaa siitä 2,5 miljardia dollaria tulosta! Vastapuolena on valistuneen arvauksen mukaan AIG ja sille tappiot korvaa USA:n valtiovarainministeriö, jota rahoittaa maan keskuspankki. Että tällainen talouden ja pankkien tervehtyminen nyt on meneillään.
JP Morgan reported nearly $5 billion in revenues from fixed income securities trading. And Citigroup reported $4.69 billion in fixed income trading. In fact, all of Citigroup's other major operating segments reported declining revenues for the quarter. Its global credit card revenues fell by 10%. Consumer banking revenues were down 18%. And Citi's Global Wealth Management revenues were down 20%.
Isojen jenkkipankkien Q1 tulokset ovat nyt julki ja pieniä analyyseja putkahtelee esiin suunnasta jos toisesta. Ensireaktiothan tuloksiin olivat innostuneita, kun JPM, Citi, WFC, GS ja BAC kertoivat "historiallisen" kovista tuloksista. Nyt pölyn laskeuduttua into on vaihtunut pettymykseksi, eikä ihme. Tässä esimerkiksi yksi hyvä kirjoitus tulosten luonteesta.
Once you sort it out, you learn that Citi "made" $2.5 billion on a derivatives position designed to profit when the companies own credit default swaps spreads widen.
Eli Citi on lyönyt vetoa oman luottokelpoisuuden alenemisesta ja kirjaa siitä 2,5 miljardia dollaria tulosta! Vastapuolena on valistuneen arvauksen mukaan AIG ja sille tappiot korvaa USA:n valtiovarainministeriö, jota rahoittaa maan keskuspankki. Että tällainen talouden ja pankkien tervehtyminen nyt on meneillään.
JP Morgan reported nearly $5 billion in revenues from fixed income securities trading. And Citigroup reported $4.69 billion in fixed income trading. In fact, all of Citigroup's other major operating segments reported declining revenues for the quarter. Its global credit card revenues fell by 10%. Consumer banking revenues were down 18%. And Citi's Global Wealth Management revenues were down 20%.
tiistai 14. huhtikuuta 2009
Irlannista finanssikurin edelläkävijä
Irlannissa laitetaan kovin ottein valtiontalous tasapainoa kohti. "Talousopposition" (Schiff, Rogers, Faber) mielestä tämä on juuri se lääke, jota tarvittaisiin muuallakin velkabuumin kankkusessa kärvistelevissä talouksissa.
Telegraph on Ambrose Evans-Pritchardin johdolla profiloitunut velkaelvytyspolitiikan kannattajaksi, joten sieltä peseekin täyslaidallinen naapurin niskaan...
Brian Lenihan, Ireland's finance minister, said the economy would contract 8pc this year on top of the terrifying 7.1pc drop in the final quarter of last year.
Ehkäpä Suomessa (jossa bkt-muutos lienee tätä samaa suuruusluokkaa) otetaan myös lusikka kauniiseen käteen ja unohdetaan elvytyspaketit. Vientivetoista taantumaa on aika hankala oikaista valtion elvytyksellä...
Telegraph on Ambrose Evans-Pritchardin johdolla profiloitunut velkaelvytyspolitiikan kannattajaksi, joten sieltä peseekin täyslaidallinen naapurin niskaan...
Brian Lenihan, Ireland's finance minister, said the economy would contract 8pc this year on top of the terrifying 7.1pc drop in the final quarter of last year.
Ehkäpä Suomessa (jossa bkt-muutos lienee tätä samaa suuruusluokkaa) otetaan myös lusikka kauniiseen käteen ja unohdetaan elvytyspaketit. Vientivetoista taantumaa on aika hankala oikaista valtion elvytyksellä...
Työttömyys ja suhdannekäänteet
Työttömyys on keskeinen taloudellista aktiviteettia kuvaava muuttuja. Perinteisesti työttömyyttä on pidetty coincident indikaattorina, mikä tarkoittaa sitä, että työttömyyden vaihtelut tapahtuvat samaan aikaan kansantuotteen muutosten kanssa.
Erinomaisena työkaluna työttömyyden seuraamiseksi USA:ssa pidän viikoittain torstaina julkaistavia tilastotietoja uusista työttömyyskorvaushakemuksista (initial unemployment claims) ja jatkuvista hakemuksista (continuing unemployment claims). Näistä ensimmäinen kuvaa kuinka aktiivisesti yritykset irtisanovat työntekijöitä ja jälkimmäinen kuinka helppoa tai vaikeata työttömien on löytää uusia töitä.
Näistä indikaattoreista voidaan piirtää käyrää, jotka (jälkikäteen katsottuna) hyvin tarkasti osuvat yhteen taloudellisen aktiviteetin muutosten kanssa. Calculated Risk on käsitellyt aihetta taas mukavasti.
"...in the last two recessions, initial unemployment claims peaked just before the end of the recession, but then stayed elevated for a long period following the recession - a "jobless recovery"
Näitä tilastoja ei siis voi käyttää ennusteena mihinkään suuntaan, vaan eräänlaisena vahvistuksena sille, mitä varsinaiset leading indikaattorit kertovat talouden suunnasta. Conference Board tosin sisällyttää uudet hakemukset leading indicators indeksiinsä.
Kuukausittaiset non-farm payrolls- lukemat sisältävät huomattavasti enemmän tulkintoja ja yksinkertaistuksia, joten en pidä sitä niin luotettavana mittarina. Esimerkiksi Mish on useita kertoja käynyt läpi tilaston sisältämää birth/death-mallia, joka arvioi syntyvien ja kuolevien yritysten työllistämistä tarkastelujaksolla.
Erinomainen kaaviokuva hakemustilastoista päivitetään ainakin täällä.
Erinomaisena työkaluna työttömyyden seuraamiseksi USA:ssa pidän viikoittain torstaina julkaistavia tilastotietoja uusista työttömyyskorvaushakemuksista (initial unemployment claims) ja jatkuvista hakemuksista (continuing unemployment claims). Näistä ensimmäinen kuvaa kuinka aktiivisesti yritykset irtisanovat työntekijöitä ja jälkimmäinen kuinka helppoa tai vaikeata työttömien on löytää uusia töitä.
Näistä indikaattoreista voidaan piirtää käyrää, jotka (jälkikäteen katsottuna) hyvin tarkasti osuvat yhteen taloudellisen aktiviteetin muutosten kanssa. Calculated Risk on käsitellyt aihetta taas mukavasti.
"...in the last two recessions, initial unemployment claims peaked just before the end of the recession, but then stayed elevated for a long period following the recession - a "jobless recovery"
Näitä tilastoja ei siis voi käyttää ennusteena mihinkään suuntaan, vaan eräänlaisena vahvistuksena sille, mitä varsinaiset leading indikaattorit kertovat talouden suunnasta. Conference Board tosin sisällyttää uudet hakemukset leading indicators indeksiinsä.
Kuukausittaiset non-farm payrolls- lukemat sisältävät huomattavasti enemmän tulkintoja ja yksinkertaistuksia, joten en pidä sitä niin luotettavana mittarina. Esimerkiksi Mish on useita kertoja käynyt läpi tilaston sisältämää birth/death-mallia, joka arvioi syntyvien ja kuolevien yritysten työllistämistä tarkastelujaksolla.
Erinomainen kaaviokuva hakemustilastoista päivitetään ainakin täällä.
USA:n budjettivaje, FED ja Kiina
Liittovaltion budjettivaje on nousemassa odotettua nopeammin reaalitalouden heikentyessä edelleen. Tilikauden puolivälissä tilanne näyttää tällaiselta:
The deficit for the first six months of the fiscal year which began on October 1 was 956.80 billion dollars, according to the Treasury's monthly statement of receipts and outlays.
Samaan aikaan kiinalaisten into luotottaa amerikkalaisia on hiipunut selvästi alkuvuonna.
Chinese reserves fell a record $32.6 billion in January and $1.4 billion more in February before rising $41.7 billion in March.
Keskuspankilla lieneekin ollut selvillä jo hyvissä ajoin, että treasuryjen ulkomainen kysyntä on heikentynyt tammi-helmikuussa, kun päätös quantitative easingista tehtiin. Markkinoilla sekä dollari että pitkien lainojen korot ovat pysyneet suhteellisen vakaana.
Selkeää kehitystä on tapahtunut osakemarkkinoilla, joka on kääntynyt selvään nousuun ilmeisesti vahvistuvan pankkisektorin uutisvirran ansiosta. Wells Fargo ja Goldman Sachs ovat kertoneet hyvästä kehityksestä.
The deficit for the first six months of the fiscal year which began on October 1 was 956.80 billion dollars, according to the Treasury's monthly statement of receipts and outlays.
Samaan aikaan kiinalaisten into luotottaa amerikkalaisia on hiipunut selvästi alkuvuonna.
Chinese reserves fell a record $32.6 billion in January and $1.4 billion more in February before rising $41.7 billion in March.
Keskuspankilla lieneekin ollut selvillä jo hyvissä ajoin, että treasuryjen ulkomainen kysyntä on heikentynyt tammi-helmikuussa, kun päätös quantitative easingista tehtiin. Markkinoilla sekä dollari että pitkien lainojen korot ovat pysyneet suhteellisen vakaana.
Selkeää kehitystä on tapahtunut osakemarkkinoilla, joka on kääntynyt selvään nousuun ilmeisesti vahvistuvan pankkisektorin uutisvirran ansiosta. Wells Fargo ja Goldman Sachs ovat kertoneet hyvästä kehityksestä.
maanantai 6. huhtikuuta 2009
Globaali elvytys käynnistynyt - luottamusta markkinoilla
G20 ja sovitut maailmanlaajuiset elvytystoimet ja likviditeetin lisääminen näyttivät onnistuvan kääntämään markkinoiden sentimentin positiiviseksi. Pääomamarkkinoilla on nähty selkeä käänne, jonka pysyvyydestä ei toistaiseksi ole varmuutta. Myöhemmin voidaan nähdä oliko kyseessä aavistuslähtö vai lopullinen startti kohti vakaampia aikoja.
Olisikin ollut erikoista, jos koko finanssi- ja rahapolitiikan elvyttävän keinovalikoiman käyttöönotto ei aiheuttaisi jonkinlaista ponnistusta pohjalta. Markkinat näyttävät olevan nyt sitä mieltä, että keskuspankkien nuorallatanssi sujuu mallikkaasti; osakemarkkinat nousevat ennätyksellisen kovilla prosenteilla (talouden syöksyn oikeaminen), korkomarkkinoiden pitkä pää on kääntynyt nousevaksi (inflaatio-odotusten normalisoituminen deflaatiopelkojen jälkeen) ja arvometallien hintojen kääntyminen laskuun (inflaation karkaamista ei nähtävästi pelätä).
Sinänsä reaalitalous rämpii edelleen pahasti; autojen myynti Yhdysvalloissa näyttää edelleen -30...-40% pudotuksia kuukausitasolla edellisvuodesta, työttömyys pahenee kiihtyvällä tahdilla ja kuluttajien luottamus pysyy alhaalla. Asuntomarkkinoilla on sen sijaan nähtävissä tasaantumista. Joissain arvioissa asuntomarkkinoiden tasaantumista pidetään käänteen merkkinä ja samassa yhteydessä aletaan jo epäillä työmarkkinoiden olevan "lagging" indikaattori. Perinteisesti työmarkkinoita on pidetty "coincident" indikaattorina, joka kertoo sen, mitä taloudessa tapahtuu juuri nyt.
Oman arvioni mukaan globaalit elvytystoimet ovat ehkäisseet sen, että oltaisiin ajautumassa deflaatiokierteeseen. Toiseksi näyttäisi siltä, että ainakin USA:ssa isoille pankeille on onnistuttu siirtämään niin paljon pääomaa ja antamaan liittovaltion takuita, että rahoitusjärjestelmän likviditeettiongelmat ovat poistumassa. Keskuspankit näyttäisivät siis onnistuneet Bernanken prioriteettilistan ykkösen (deflaation torjuminen) ja kakkosen (isojen pankkien pystyssä pitäminen) toteuttamisessa.
Jatkokehityksen mielenkiintoisimmat indikaattorit ovat raaka-aineet, pitkät korot ja dollarin (ja punnan) kurssi. Fokus siirtyy nyt siihen, mitä rahan lisääminen järjestelmään saa aikaan sen jälkeen, kun ainakin osa lisärahasta on nyt saatu kiertoon.
Olisikin ollut erikoista, jos koko finanssi- ja rahapolitiikan elvyttävän keinovalikoiman käyttöönotto ei aiheuttaisi jonkinlaista ponnistusta pohjalta. Markkinat näyttävät olevan nyt sitä mieltä, että keskuspankkien nuorallatanssi sujuu mallikkaasti; osakemarkkinat nousevat ennätyksellisen kovilla prosenteilla (talouden syöksyn oikeaminen), korkomarkkinoiden pitkä pää on kääntynyt nousevaksi (inflaatio-odotusten normalisoituminen deflaatiopelkojen jälkeen) ja arvometallien hintojen kääntyminen laskuun (inflaation karkaamista ei nähtävästi pelätä).
Sinänsä reaalitalous rämpii edelleen pahasti; autojen myynti Yhdysvalloissa näyttää edelleen -30...-40% pudotuksia kuukausitasolla edellisvuodesta, työttömyys pahenee kiihtyvällä tahdilla ja kuluttajien luottamus pysyy alhaalla. Asuntomarkkinoilla on sen sijaan nähtävissä tasaantumista. Joissain arvioissa asuntomarkkinoiden tasaantumista pidetään käänteen merkkinä ja samassa yhteydessä aletaan jo epäillä työmarkkinoiden olevan "lagging" indikaattori. Perinteisesti työmarkkinoita on pidetty "coincident" indikaattorina, joka kertoo sen, mitä taloudessa tapahtuu juuri nyt.
Oman arvioni mukaan globaalit elvytystoimet ovat ehkäisseet sen, että oltaisiin ajautumassa deflaatiokierteeseen. Toiseksi näyttäisi siltä, että ainakin USA:ssa isoille pankeille on onnistuttu siirtämään niin paljon pääomaa ja antamaan liittovaltion takuita, että rahoitusjärjestelmän likviditeettiongelmat ovat poistumassa. Keskuspankit näyttäisivät siis onnistuneet Bernanken prioriteettilistan ykkösen (deflaation torjuminen) ja kakkosen (isojen pankkien pystyssä pitäminen) toteuttamisessa.
Jatkokehityksen mielenkiintoisimmat indikaattorit ovat raaka-aineet, pitkät korot ja dollarin (ja punnan) kurssi. Fokus siirtyy nyt siihen, mitä rahan lisääminen järjestelmään saa aikaan sen jälkeen, kun ainakin osa lisärahasta on nyt saatu kiertoon.
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
Lisää PPIP- kritiikkiä / Joseph Stiglitz
Stiglitzin mielestä PPIP- ohjelmaan osallistuville pankeille annetaan optioita veronmaksajien kustannuksella. "Adverse selection" ohjaa pankkeja myymään ohjelman kautta huonoimmat ja ylihinnoitellut assetit.
Ja johtopäätös, johon monissa muissakin yhteyksissä on päädytty:
So what is the appeal of a proposal like this? Perhaps it’s the kind of Rube Goldberg device that Wall Street loves — clever, complex and nontransparent, allowing huge transfers of wealth to the financial markets.
Ja johtopäätös, johon monissa muissakin yhteyksissä on päädytty:
So what is the appeal of a proposal like this? Perhaps it’s the kind of Rube Goldberg device that Wall Street loves — clever, complex and nontransparent, allowing huge transfers of wealth to the financial markets.
Kahden biljoonan vaje odottaa rahoittajaansa
Brad Setserin blogissa analysoidaan usein pääomavirtoja maailmankolkasta toiseen. Uusimmassa kirjoituksessa tullaan siihen johtopäätökseen, että USA:n täytyisi löytää lainanantajat budjettialijäämän kattamiseksi pääosin kotimaasta.
The obvious implication: most of the 2009 US fiscal deficit will need to be financed domestically. The Fed’s custodial data indicates central banks are still buying Treasuries, though at a somewhat slower pace than in late 2008. But their demand hasn’t kept up with issuance.
USA:n velka on ollut muutenkin esillä mediassa viime päivinä. Esimerkiksi täältä löytyy mielenkiintoista katseltavaa.
The obvious implication: most of the 2009 US fiscal deficit will need to be financed domestically. The Fed’s custodial data indicates central banks are still buying Treasuries, though at a somewhat slower pace than in late 2008. But their demand hasn’t kept up with issuance.
USA:n velka on ollut muutenkin esillä mediassa viime päivinä. Esimerkiksi täältä löytyy mielenkiintoista katseltavaa.
tiistai 31. maaliskuuta 2009
Taloushistorian suurin ryöstö käynnissä
Hämmentäviä yksityiskohtia putkahtelee vähän väliä esiin siitä, kuinka amerikkalaisten veronmaksajien rahat valuvat määrätietoisin liikkein Washington / Wall Street- valta-akselin hallintaan. Kyseessä lienee eräänlainen eläimellisten henkien loppukliimaksi, jossa sanonnan mukaan hätä ei lue lakia.
Pääoman siirron keinovalikoima on laaja, mutta keskeisessä roolissa näyttelee isojen pankkien pelastusoperaatio; suorat tuet kaatuneille pankeille tai niiden ostajille, TARP (Troubled assets relief program), AIG:n pelastaminen ja sen tappioden maksaminen CDS- velkojille sekä viimeinen PIPP (Public-private investment program).
Pääosa näistä operaatioista on järjestelty sen verran monimutkaisesti, ettei tavallinen kansa ymmärrä mitä oikeastaan on tapahtumassa. Kaikkien huomio vaan keskittyy kokonaisuuden kannalta olemattoman pieniin epäonnistuneiden johtajien palkitsemisiin, joka toki sekin on irvokas ilmiö. Onneksi nykyajan blogosfäärissä löytyy niin paljon osaavia tarkkailiijoita, että tietoa kyllä löytyy. Tässä yksi esimerkki.
For those to whom this is merely a lot of mumbo-jumbo, let me explain in layman's terms: AIG, knowing it would need to ask for much more capital from the Treasury imminently, decided to throw in the towel, and gifted major bank counter-parties with trades which were egregiously profitable to the banks, and even more egregiously money losing to the U.S. taxpayers, who had to dump more and more cash into AIG, without having the U.S. Treasury Secretary Tim Geithner disclose the real extent of this, for lack of a better word, fraudulent scam.
Kun valtion piikki on auki, korruptio pääsee valloilleen ja kansan varat siirretään näppärästi valtaverkostolle niin, että suuret kansanjoukot eivät sitä tajua. Tämä onkin yksi argumentti sille, että ainakin osan pankeista täytyisi antaa kaatua ja osoittaa sillä tavoin, että edes yritetään taistella rehottavaa rikollisuutta ja moral hazardia vastaan. Obaman GM-puheissa alkoi jo olla orastavaa valoa siitä, että asiaa ollaan harkittu Washingtonissa.
Harvinaisen suorasukaista ja terävää analyysia pelin kokonaistilanteesta antaa entinen IMF:n ekonomisti. Ehdottomasti lukemisen arvoinen artikkeli.
The crash has laid bare many unpleasant truths about the United States. One of the most alarming, says a former chief economist of the International Monetary Fund, is that the finance industry has effectively captured our government...
Pääoman siirron keinovalikoima on laaja, mutta keskeisessä roolissa näyttelee isojen pankkien pelastusoperaatio; suorat tuet kaatuneille pankeille tai niiden ostajille, TARP (Troubled assets relief program), AIG:n pelastaminen ja sen tappioden maksaminen CDS- velkojille sekä viimeinen PIPP (Public-private investment program).
Pääosa näistä operaatioista on järjestelty sen verran monimutkaisesti, ettei tavallinen kansa ymmärrä mitä oikeastaan on tapahtumassa. Kaikkien huomio vaan keskittyy kokonaisuuden kannalta olemattoman pieniin epäonnistuneiden johtajien palkitsemisiin, joka toki sekin on irvokas ilmiö. Onneksi nykyajan blogosfäärissä löytyy niin paljon osaavia tarkkailiijoita, että tietoa kyllä löytyy. Tässä yksi esimerkki.
For those to whom this is merely a lot of mumbo-jumbo, let me explain in layman's terms: AIG, knowing it would need to ask for much more capital from the Treasury imminently, decided to throw in the towel, and gifted major bank counter-parties with trades which were egregiously profitable to the banks, and even more egregiously money losing to the U.S. taxpayers, who had to dump more and more cash into AIG, without having the U.S. Treasury Secretary Tim Geithner disclose the real extent of this, for lack of a better word, fraudulent scam.
Kun valtion piikki on auki, korruptio pääsee valloilleen ja kansan varat siirretään näppärästi valtaverkostolle niin, että suuret kansanjoukot eivät sitä tajua. Tämä onkin yksi argumentti sille, että ainakin osan pankeista täytyisi antaa kaatua ja osoittaa sillä tavoin, että edes yritetään taistella rehottavaa rikollisuutta ja moral hazardia vastaan. Obaman GM-puheissa alkoi jo olla orastavaa valoa siitä, että asiaa ollaan harkittu Washingtonissa.
Harvinaisen suorasukaista ja terävää analyysia pelin kokonaistilanteesta antaa entinen IMF:n ekonomisti. Ehdottomasti lukemisen arvoinen artikkeli.
The crash has laid bare many unpleasant truths about the United States. One of the most alarming, says a former chief economist of the International Monetary Fund, is that the finance industry has effectively captured our government...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)