Amerikan puolella visioidaan, että uusi kupla on jo syntynyt ja nousu kestää 2-3 vuotta.
http://www.marketwatch.com/story/the-next-meltdown-will-come-in-2012-2009-08-11
Epäilen tämän toteutumista, sillä luottosyklin kääntyminen voimakkaaseen nousuvaiheeseen tietäisi dollarin heikkenemistä, raaka-aineiden kallistumista ja markkinakorkojen nousua. Nämä rajoittaisivat tehokkaasti reaalitalouden piristymistä. Hintojen nousu ja asuntolainojen korkojen nousu tekisivät pahaa jälkeä amerikkalaisten ostovoimalle.
Toisaalta kyllähän pääomamarkkinat ovat ennenkin irtaantuneet reaalitaloudesta ja niin maan perusteellisesti.
keskiviikko 12. elokuuta 2009
tiistai 21. heinäkuuta 2009
FED Humphrey - Hawkins testimony
Jossain määrin yllätti, että Bernanke kertoo aika avoimesti "haasteista" (eli talouden salakielellä tarkoittaa ongelmia), joita jatkossa on hoidettavana. Samoin tilanneanalyysi tuntui harvinaisen realistiselta.
http://www.federalreserve.gov/newsevents/testimony/DBBB5C9F26B6440AA4A21E104A61577A.htm
Muutama tärkeä elpymisen kannalta kriittinen kohta.
...the FOMC believes that a highly accommodative stance of monetary policy will be appropriate for an extended period. However, we also believe that it is important to assure the public and the markets that the extraordinary policy measures we have taken in response to the financial crisis and the recession can be withdrawn in a smooth and timely manner as needed, thereby avoiding the risk that policy stimulus could lead to a future rise in inflation. The FOMC has been devoting considerable attention to issues relating to its exit strategy, and we are confident that we have the necessary tools to implement that strategy when appropriate.
Ensimmäinen boldi noudattaa aiempaa linjaa eikä yllätä lainkaan. Jälkimmäisen boldin tarkoitus lienee pitää yllä edes jonkinasteista uskottavuutta keskuspankin osaamiseen ja lihaksiin. Tottakai siellä exit-strategioita suunnitellaan aika ison ekonomistijoukon voimin jatkuvasti.
Kysymys kuuluukin kulkevatko talouden elpyminen ja inflaatio käsikynkässä? Mitäpä, jos talous ei heti elvykään, vaan inflaatio saapuu ensin? Nostetaanko siinä tapauksessa korkoja inflaatio- vaiko vasta talouskasvusignaalista?
Nevertheless, even as important steps have been taken to address the recession and the intense threats to financial stability, maintaining the confidence of the public and financial markets requires that policymakers begin planning now for the restoration of fiscal balance.
Pitäisi alkaa suunnitella budjetin tasapainottamista. Tämäkö sitten on rauhoitteluviesti Kiinaan ja Japaniin että saataisiin pidettyä dollaria vakaana, ettei inflaatio pääse liikkeelle ennen kysynnän elpymistä?
http://www.federalreserve.gov/newsevents/testimony/DBBB5C9F26B6440AA4A21E104A61577A.htm
Muutama tärkeä elpymisen kannalta kriittinen kohta.
...the FOMC believes that a highly accommodative stance of monetary policy will be appropriate for an extended period. However, we also believe that it is important to assure the public and the markets that the extraordinary policy measures we have taken in response to the financial crisis and the recession can be withdrawn in a smooth and timely manner as needed, thereby avoiding the risk that policy stimulus could lead to a future rise in inflation. The FOMC has been devoting considerable attention to issues relating to its exit strategy, and we are confident that we have the necessary tools to implement that strategy when appropriate.
Ensimmäinen boldi noudattaa aiempaa linjaa eikä yllätä lainkaan. Jälkimmäisen boldin tarkoitus lienee pitää yllä edes jonkinasteista uskottavuutta keskuspankin osaamiseen ja lihaksiin. Tottakai siellä exit-strategioita suunnitellaan aika ison ekonomistijoukon voimin jatkuvasti.
Kysymys kuuluukin kulkevatko talouden elpyminen ja inflaatio käsikynkässä? Mitäpä, jos talous ei heti elvykään, vaan inflaatio saapuu ensin? Nostetaanko siinä tapauksessa korkoja inflaatio- vaiko vasta talouskasvusignaalista?
Nevertheless, even as important steps have been taken to address the recession and the intense threats to financial stability, maintaining the confidence of the public and financial markets requires that policymakers begin planning now for the restoration of fiscal balance.
Pitäisi alkaa suunnitella budjetin tasapainottamista. Tämäkö sitten on rauhoitteluviesti Kiinaan ja Japaniin että saataisiin pidettyä dollaria vakaana, ettei inflaatio pääse liikkeelle ennen kysynnän elpymistä?
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Laman etenemisen Road Map
Pieniä merkkejä alkoi ilmestyä siitä, että elvytyspaketteja seuranneen alustavan optimismin jälkeen ollaan palaamassa takaisin realismiin. Asuntomarkkinat eivät ole lähdössä nousuun ja työttömyyden kasvu jatkuu. Tämä huolimatta taloushistorian löysimmästä rahapolitiikasta ja ennätyksellisestä valtioiden fiskaalisesta elvytyksestä. Markkinat ovat hieman varpaillaan arvaillessaan elvytyksen tehoa; miten paljon ja milloin se tehoaa? Ensimmäiset viisaat ovat jo ehtineet vaatia stimuluksen lisäämistä, mutta talousoppositio on vakaasti sitä mieltä, että mikään määrä elvytystä ei tehoa nykyisessä tilanteessa.
Taloustilannetta analysoitaessa ja poliitikkojen sekä keskuspankkiirien viestejä lukiessa olen rakennellut todennäköisimmän skenaarion tulevasta kehityksestä.
Luottokriisin toinen aalto
Viime talven luottomarkkinoiden romahdus johtui USA:n asuntoluottojen mädäntymisestä ja niihin kytketyistä johdannaisista, jotka luhistuttivat keskeisiä rahoitusalan pelureita. Reaalitalous alkoi heiketä asuntomarkkinoiden romahtaessa, rakentamisen pudotessa, kuluttajien luottamuksen heikentyessä ja teollisuustuotteiden kysynnän (etupäässä autoteollisuus) pudotessa. Aika iso osa edellä mainittujen asioiden seurannaisvaikutuksista on vielä toteutumatta. Työttömyys jatkaa selvää kasvuaan, toimisto- ja liikerakentaminen on loppumassa lähes kokonaan ja palvelualat alkavat kärsiä kiihtyvällä vauhdilla, kun irtisanottujen ihmisten säästöt alkavat kutistua eikä asunto- tai pääomamarkkinoilta ole tulossa apuja kotitalouksille. Tämä tulee näkymään uutena luottokriisinä, jonka kärki on kulutusluotoissa, autoluotoissa ja pääasiassa paikallispankkien myöntämissä kiinteistökehitysluotoissa. Ensi keväänä alkaa myös uusi aalto asuntoluottojen osalta.
Globaalielvytyksen toinen aalto
Tämän toisen aallon iskiessä on helppo kuvitella, että jo valmiiksi mietityt keskuspankkien vastaiskut laitetaan toimeen. Tämä tulee todennäköisesti merkitsemään lisää valtioiden elvytyspaketteja sekä entistä suurempaa keskuspankkirahoitusta sekä jotain sellaista, mitä emme ole koskaan vielä nähneet. Nyt puhutaan tavallisen talouden tarkkailijan kannalta Donald Rumsfeldin lanseeraamasta "unknown unknownista". Vain keskuspankkiekonomistien mielikuvitus on esteenä näiden toimenpiteiden määrittelemiselle.
Tässä vaiheessa eletään jo aikaa, jolloin yritykset ovat ehtineet supistaa tuotantokapasiteettiaan alentuneeseen kysyntään ja hyväksytään se tosiasia, että kyseessä ei ollutkaan hetkellinen notkahdus, josta noustaan takaisin entiseen menoon kuin korkki veden alta. Työttömyys on noussut useimmissa maissa lähes 15 prosenttiin ja kuluttajien luottamus on pudonnut ennätysalas. Tämän skenaarion toteutuessa pörssi on tehnyt syklin uudet pohjat.
Inflaatio - USA:n päämäärä toteutuu
Keskuspankkirahoitus, korkeana pysytelleet raaka-aineiden hinnat, supistettu tuotantokapasiteetti ja joku keskuspankkien nostama kani taikurin hatusta lähettää pääomamarkkinat uuteen nousuun, joka saattaa olla todella räjähdysmäinen. Hinnat lähtevät nousuun ja reaalitalous ottaa hetkellisen pyrähdyksen, kun yritysten ja kuluttajien luottamus rahan arvoon heikkenee ja käteisestä rahasta ainakin osa laitetaan talteen reaalisiin hyödykkeisiin, osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Suuri työttömien armeija alkaa liikehtiä, kun köyhyys lisääntyy tulojen jäädessä jälkeen hintatasosta. Seuraa poliittisia paineita ympäri palloa. Kiinan ja USA:n välit kylmenevät ja dollarin arvo heikkenee voimakkaasti.
Rahamarkkinoiden kiristäminen ja uusi lama
Parin vuoden inflaatiojakso on Master Planin mukaisesti tiputtanut velkojen reaaliarvoja ja keskiluokan säästäjien putsaus on suoritettu. Keskuspankin on seuraavaksi puututtava inflaatioon nostamalla korkoja, vaikka poliittisesti se on erittäin vaikeaa. Tämä ajoittuneekin USA:n seuraavan presidentin kauden alkutaipaleelle, jolloin kaikki aiemmat virheet voidaan laittaa edeltäjien niskoille ja muuttaa talouspolitiikan suuntaa.
Rahapolitiikan kiristäminen ja fiskaalielvytyksen asteittainen lopettaminen ajavat talouden uuteen lamaan ja heikot yritykset henkihieveriin. Vasta tässä vaiheessa maksetaan lopullinen hinta taloushistorian suurimmasta luottoekspansiosta ja vastuuttomasta taloudenpidosta. Pörssi saavuttaa syklin reaaliset pohjat vasta näissä olosuhteissa; korkeat korot ja yritysten hyvin heikot tulokset. (Nythän 2009 eletään vielä aikaa, kun yrityksillä on vain hieman normaalia alemmat tulokset ja alhaiset korot)
Tämän noin vuosille 2013-2015 ajoittuvasta USA:n ja Euroopan lamakaudesta noustaan sitten Kiinan vetämänä edellyttäen, että siellä poliittiset rakenteet sallivat globaalin markkinatalouden harjoittamisen.
Taloustilannetta analysoitaessa ja poliitikkojen sekä keskuspankkiirien viestejä lukiessa olen rakennellut todennäköisimmän skenaarion tulevasta kehityksestä.
Luottokriisin toinen aalto
Viime talven luottomarkkinoiden romahdus johtui USA:n asuntoluottojen mädäntymisestä ja niihin kytketyistä johdannaisista, jotka luhistuttivat keskeisiä rahoitusalan pelureita. Reaalitalous alkoi heiketä asuntomarkkinoiden romahtaessa, rakentamisen pudotessa, kuluttajien luottamuksen heikentyessä ja teollisuustuotteiden kysynnän (etupäässä autoteollisuus) pudotessa. Aika iso osa edellä mainittujen asioiden seurannaisvaikutuksista on vielä toteutumatta. Työttömyys jatkaa selvää kasvuaan, toimisto- ja liikerakentaminen on loppumassa lähes kokonaan ja palvelualat alkavat kärsiä kiihtyvällä vauhdilla, kun irtisanottujen ihmisten säästöt alkavat kutistua eikä asunto- tai pääomamarkkinoilta ole tulossa apuja kotitalouksille. Tämä tulee näkymään uutena luottokriisinä, jonka kärki on kulutusluotoissa, autoluotoissa ja pääasiassa paikallispankkien myöntämissä kiinteistökehitysluotoissa. Ensi keväänä alkaa myös uusi aalto asuntoluottojen osalta.
Globaalielvytyksen toinen aalto
Tämän toisen aallon iskiessä on helppo kuvitella, että jo valmiiksi mietityt keskuspankkien vastaiskut laitetaan toimeen. Tämä tulee todennäköisesti merkitsemään lisää valtioiden elvytyspaketteja sekä entistä suurempaa keskuspankkirahoitusta sekä jotain sellaista, mitä emme ole koskaan vielä nähneet. Nyt puhutaan tavallisen talouden tarkkailijan kannalta Donald Rumsfeldin lanseeraamasta "unknown unknownista". Vain keskuspankkiekonomistien mielikuvitus on esteenä näiden toimenpiteiden määrittelemiselle.
Tässä vaiheessa eletään jo aikaa, jolloin yritykset ovat ehtineet supistaa tuotantokapasiteettiaan alentuneeseen kysyntään ja hyväksytään se tosiasia, että kyseessä ei ollutkaan hetkellinen notkahdus, josta noustaan takaisin entiseen menoon kuin korkki veden alta. Työttömyys on noussut useimmissa maissa lähes 15 prosenttiin ja kuluttajien luottamus on pudonnut ennätysalas. Tämän skenaarion toteutuessa pörssi on tehnyt syklin uudet pohjat.
Inflaatio - USA:n päämäärä toteutuu
Keskuspankkirahoitus, korkeana pysytelleet raaka-aineiden hinnat, supistettu tuotantokapasiteetti ja joku keskuspankkien nostama kani taikurin hatusta lähettää pääomamarkkinat uuteen nousuun, joka saattaa olla todella räjähdysmäinen. Hinnat lähtevät nousuun ja reaalitalous ottaa hetkellisen pyrähdyksen, kun yritysten ja kuluttajien luottamus rahan arvoon heikkenee ja käteisestä rahasta ainakin osa laitetaan talteen reaalisiin hyödykkeisiin, osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Suuri työttömien armeija alkaa liikehtiä, kun köyhyys lisääntyy tulojen jäädessä jälkeen hintatasosta. Seuraa poliittisia paineita ympäri palloa. Kiinan ja USA:n välit kylmenevät ja dollarin arvo heikkenee voimakkaasti.
Rahamarkkinoiden kiristäminen ja uusi lama
Parin vuoden inflaatiojakso on Master Planin mukaisesti tiputtanut velkojen reaaliarvoja ja keskiluokan säästäjien putsaus on suoritettu. Keskuspankin on seuraavaksi puututtava inflaatioon nostamalla korkoja, vaikka poliittisesti se on erittäin vaikeaa. Tämä ajoittuneekin USA:n seuraavan presidentin kauden alkutaipaleelle, jolloin kaikki aiemmat virheet voidaan laittaa edeltäjien niskoille ja muuttaa talouspolitiikan suuntaa.
Rahapolitiikan kiristäminen ja fiskaalielvytyksen asteittainen lopettaminen ajavat talouden uuteen lamaan ja heikot yritykset henkihieveriin. Vasta tässä vaiheessa maksetaan lopullinen hinta taloushistorian suurimmasta luottoekspansiosta ja vastuuttomasta taloudenpidosta. Pörssi saavuttaa syklin reaaliset pohjat vasta näissä olosuhteissa; korkeat korot ja yritysten hyvin heikot tulokset. (Nythän 2009 eletään vielä aikaa, kun yrityksillä on vain hieman normaalia alemmat tulokset ja alhaiset korot)
Tämän noin vuosille 2013-2015 ajoittuvasta USA:n ja Euroopan lamakaudesta noustaan sitten Kiinan vetämänä edellyttäen, että siellä poliittiset rakenteet sallivat globaalin markkinatalouden harjoittamisen.
maanantai 15. kesäkuuta 2009
Stimulusta jatketaan
perjantai 12. kesäkuuta 2009
AIG pyrkii laajenemaan Suomessa
Lapsi on luonnostaan utelias ja kokeileva. Jo tämän vuoksi uusi Lapsen LisäTurva -vakuutus on paikallaan.
Näin vakuutusyhtiö AIG kampanjoi. Koskaan aiemmin en ole huomannut AIG:n lähestyneen vakuutusasioissa. Firma on arkielämän puolelta tuttu vain Manchester Unitedin (entisenä)paitasponsorina.
USA:n valtion tuella siis vakuutusyhtiö lähtee valtaamaan uutta markkinaa toisella puolella maailmaa. Tämä on huolestuttava esimerkki valtion tukien kilpailua vääristävästä vaikutuksesta. Mitähän mieltä If tai Tapiola on tästä markkinoinnista? Ovatko vakuutusten hinnat sillä tasolla, että kannattava toiminta on mahdollista vai luotetaanko siihen, että tarvittaessa USA:n valtionvarainministeriö antaa lisää tukea? Mitä mieltä amerikkalainen veronmaksaja olisi, jos tietäisi valtion omistaman ja 200 miljardia dollaria nielleen vakuutusyhtiön lähtevän ottamaan lisää riskiä uusille markkinoille?
Käsittämätöntä ja pelottavaa toimintaa. Yhtiön liiketoimintamallin osoittautuessa epäonnistuneeksi, olisi luonnollista alkaa supistaa toimintoja ja pienentää riskejä. Nyt samat johtajat laajentavat entiseltä pohjalta toimintaa ja ottavat lisää riskejä. Eikö liikemaailmassa jo lopulta ymmärretä realiteetteja? Entisenkokoista kuplaa ei yksinkertaisesti pystytä puhaltamaan uudelleen täyteen ja looginen toimintatapa olisi sopeuttaa kapasiteetti vallitsevaan kysyntään.
Näin vakuutusyhtiö AIG kampanjoi. Koskaan aiemmin en ole huomannut AIG:n lähestyneen vakuutusasioissa. Firma on arkielämän puolelta tuttu vain Manchester Unitedin (entisenä)paitasponsorina.
USA:n valtion tuella siis vakuutusyhtiö lähtee valtaamaan uutta markkinaa toisella puolella maailmaa. Tämä on huolestuttava esimerkki valtion tukien kilpailua vääristävästä vaikutuksesta. Mitähän mieltä If tai Tapiola on tästä markkinoinnista? Ovatko vakuutusten hinnat sillä tasolla, että kannattava toiminta on mahdollista vai luotetaanko siihen, että tarvittaessa USA:n valtionvarainministeriö antaa lisää tukea? Mitä mieltä amerikkalainen veronmaksaja olisi, jos tietäisi valtion omistaman ja 200 miljardia dollaria nielleen vakuutusyhtiön lähtevän ottamaan lisää riskiä uusille markkinoille?
Käsittämätöntä ja pelottavaa toimintaa. Yhtiön liiketoimintamallin osoittautuessa epäonnistuneeksi, olisi luonnollista alkaa supistaa toimintoja ja pienentää riskejä. Nyt samat johtajat laajentavat entiseltä pohjalta toimintaa ja ottavat lisää riskejä. Eikö liikemaailmassa jo lopulta ymmärretä realiteetteja? Entisenkokoista kuplaa ei yksinkertaisesti pystytä puhaltamaan uudelleen täyteen ja looginen toimintatapa olisi sopeuttaa kapasiteetti vallitsevaan kysyntään.
Commodityt, korot ja työllisyys
Commodity-indeksit ovat palanneet nousevalle uralle, kuten odottaa sopii tilanteessa, jossa talouden uskotaan palaavan nousu-uralle. Aiemmin käsitelty asuntolainakorkojen nousu ja jatkuvasti heikentyvä työllisyys eivät lupaa hyvää, kun taloutta katsotaan pidemmälle. Nyt käynnissä oleva elvytys tuo hieman nostetta, mutta nämä sivuvaikutukset syövät merkittävästi toimien tehoa.
Marketwatchin keräämän konsensuksen mukaan Q3 olisi USA:ssa noin 2% talouskasvun aikaa. Makromittareista voisi seurata esimerkiksi viikoittaista työttömyyskorvaustilastoa, ISM-indeksejä sekä vähittäiskauppaa, kun aletaan syksyn ennusteiden toteutumista ennakoida. ISM:t pitäisi nousta selvästi 50 pisteen paremmalle puolelle, uusien työttömyyskorvausten pitäisi pudota 400 000 tienoille ja vähittäiskaupan tulisi nousta reaalisesti plussan puolelle. Näihin on reilusti parannettavaa vielä.
Marketwatchin keräämän konsensuksen mukaan Q3 olisi USA:ssa noin 2% talouskasvun aikaa. Makromittareista voisi seurata esimerkiksi viikoittaista työttömyyskorvaustilastoa, ISM-indeksejä sekä vähittäiskauppaa, kun aletaan syksyn ennusteiden toteutumista ennakoida. ISM:t pitäisi nousta selvästi 50 pisteen paremmalle puolelle, uusien työttömyyskorvausten pitäisi pudota 400 000 tienoille ja vähittäiskaupan tulisi nousta reaalisesti plussan puolelle. Näihin on reilusti parannettavaa vielä.
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Kevään optimismi ei perusteltua
Talouslaman V-käyrä-osaston konfidenssi lienee nyt korkeimmillaan. Monet USA:n talouden muuttujat ovat joko tasaantuneet tai kääntyneet ylös. Osakekurssit ovat nousseet pohjiltaan ja osoittaneet vakiintumisen merkkejä. Kiinan taloudesta on saatu positiivisia uutisia.
Itse kuulun joko W- tai jopa L-osastoon ja seuraavassa hieman perusteluja.
- USA:n talousluvut osoittavat että kansantalous ei supistu yhtä nopeasti kuin talvella, mutta supistuu kuitenkin. Molemmat ISM-indikaattorit ovat vielä reilusti alle nollakasvua osoittavan 50 pisteen. Irtisanomisten huippu on ohitettu, mutta työpaikkoja häviää edelleen ja työttömyys lisääntyy. Rakentamisen määrä on erittäin alhaisella tasolla, mutta uusien asuntojen myynti ei ole lähtenyt nousuun. Asuntokauppojen määrä on lisääntynyt, syynä lienevät väliaikaisesti alentuneet asuntolainojen korot ja edelleen vilkkaana jatkuvat pakkorealisoinnit. Marketwatchin taulukon mukaan USA:n Q2 talouskasvuksi odotetaan -2,0 prosenttia. Tämä on mielestäni hyvä arvio.
- Globaali elvytys on saatu hyvään vauhtiin. Valtiot lisäävät kysyntää ja korot on painettu nollan tuntumaan. Tämä lienee suurin syy siihen, että syöksykierre on saatu oikeamaan. Seurannaisvaikutuksena valtioiden alijäämät ovat nousemassa ennätystasolle, mikä heikentää niiden luottokelpoisuutta ja nostaa pitkien lainojen korkotasoa. USA:n 10-vuotisen korko on nousemassa 'normaalille' tasolle noin 4 prosenttiin. Tämän seurauksena myös asuntolainojen korot ovat palautuneet nousuun ja ovat taas yli 5 prosentissa. Tältä osin elvytyspolitiikka on kääntynyt itseään vastaan ja asuntomarkkinoilla on luvassa edelleen hyvin tahmeaa kehitystä.
- Talouden perusrakenteet ja maailmankaupan epätasapainot ovat lähestulkoon ennallaan. Valtioiden rooli yritysmaailmassa on lisääntynyt, mikä aiheuttaa vääristynyttä kilpailua ja heikkotuottoisia investointeja. Vaikka USA:n kauppa-alijäämä on supistunut, ongelma ei ole kadonnut mihinkään. Maan täytyy jollain aikavälillä edelleen alentaa tuontiaan ja/tai lisätä vientiään. USA:n säästämisaste on lähtenyt lupaavaan nousuun, mutta tarvittaisiin vieläkin enemmän talouden tasapainottamiseksi. Koko maailman mittakaavassa on kehittynyt ylikapasiteetti, jonka purkautumiseen menee vuosia. Investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tullaan tekemään hyvin vähän.
- Johtopäätös: taloutta yritetään puhaltaa uudelleen liekkeihin niillä konsteilla, joilla koko revohka saatiin aikaan. Markkinareaktiot; korkojen nousu ja valuuttamarkkinoiden epävarmuus kertovat, että tällä kertaa ruoskitaan kuollutta hevosta. Ylenpalttinen elvytys nostaa korkoja ja heikentää valuuttaa. Kilpailevien elvytystoimien ketju seuraa toistaan valtioiden puolustaessa teollisuutensa kilpailukykyä. Syntyvien valtioiden jättivelkojen takaisinmaksu ei tule onnistumaan ilman keskuspankkien rahoitusta.
- Ennuste; kesä ja syksy. Treasury- korkojen nousu jatkuu toistaiseksi ja USA:n asuntomarkkinat ajautuvat uuteen laskuun. Pankkien vaikeudet nousevat uudelleen tapetille, kun luottokortti- ja CRE-defaultit lisääntyvät. Dollari menettänee turvasatamastatuksensa seuraavassa markkinamyllerryksessä. Osakekurssit kääntyvät kesän aikana laskuun ja uskoisin, että syksyllä kolistellaan viime talven pohjalukemia. USA:n kuluttajien luottamus kääntyy uuteen laskuun työttömyyden ja korkojen jatkaessa nousuaan. Talous supistuu myös syksyn ja talven aikana.
Itse kuulun joko W- tai jopa L-osastoon ja seuraavassa hieman perusteluja.
- USA:n talousluvut osoittavat että kansantalous ei supistu yhtä nopeasti kuin talvella, mutta supistuu kuitenkin. Molemmat ISM-indikaattorit ovat vielä reilusti alle nollakasvua osoittavan 50 pisteen. Irtisanomisten huippu on ohitettu, mutta työpaikkoja häviää edelleen ja työttömyys lisääntyy. Rakentamisen määrä on erittäin alhaisella tasolla, mutta uusien asuntojen myynti ei ole lähtenyt nousuun. Asuntokauppojen määrä on lisääntynyt, syynä lienevät väliaikaisesti alentuneet asuntolainojen korot ja edelleen vilkkaana jatkuvat pakkorealisoinnit. Marketwatchin taulukon mukaan USA:n Q2 talouskasvuksi odotetaan -2,0 prosenttia. Tämä on mielestäni hyvä arvio.
- Globaali elvytys on saatu hyvään vauhtiin. Valtiot lisäävät kysyntää ja korot on painettu nollan tuntumaan. Tämä lienee suurin syy siihen, että syöksykierre on saatu oikeamaan. Seurannaisvaikutuksena valtioiden alijäämät ovat nousemassa ennätystasolle, mikä heikentää niiden luottokelpoisuutta ja nostaa pitkien lainojen korkotasoa. USA:n 10-vuotisen korko on nousemassa 'normaalille' tasolle noin 4 prosenttiin. Tämän seurauksena myös asuntolainojen korot ovat palautuneet nousuun ja ovat taas yli 5 prosentissa. Tältä osin elvytyspolitiikka on kääntynyt itseään vastaan ja asuntomarkkinoilla on luvassa edelleen hyvin tahmeaa kehitystä.
- Talouden perusrakenteet ja maailmankaupan epätasapainot ovat lähestulkoon ennallaan. Valtioiden rooli yritysmaailmassa on lisääntynyt, mikä aiheuttaa vääristynyttä kilpailua ja heikkotuottoisia investointeja. Vaikka USA:n kauppa-alijäämä on supistunut, ongelma ei ole kadonnut mihinkään. Maan täytyy jollain aikavälillä edelleen alentaa tuontiaan ja/tai lisätä vientiään. USA:n säästämisaste on lähtenyt lupaavaan nousuun, mutta tarvittaisiin vieläkin enemmän talouden tasapainottamiseksi. Koko maailman mittakaavassa on kehittynyt ylikapasiteetti, jonka purkautumiseen menee vuosia. Investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tullaan tekemään hyvin vähän.
- Johtopäätös: taloutta yritetään puhaltaa uudelleen liekkeihin niillä konsteilla, joilla koko revohka saatiin aikaan. Markkinareaktiot; korkojen nousu ja valuuttamarkkinoiden epävarmuus kertovat, että tällä kertaa ruoskitaan kuollutta hevosta. Ylenpalttinen elvytys nostaa korkoja ja heikentää valuuttaa. Kilpailevien elvytystoimien ketju seuraa toistaan valtioiden puolustaessa teollisuutensa kilpailukykyä. Syntyvien valtioiden jättivelkojen takaisinmaksu ei tule onnistumaan ilman keskuspankkien rahoitusta.
- Ennuste; kesä ja syksy. Treasury- korkojen nousu jatkuu toistaiseksi ja USA:n asuntomarkkinat ajautuvat uuteen laskuun. Pankkien vaikeudet nousevat uudelleen tapetille, kun luottokortti- ja CRE-defaultit lisääntyvät. Dollari menettänee turvasatamastatuksensa seuraavassa markkinamyllerryksessä. Osakekurssit kääntyvät kesän aikana laskuun ja uskoisin, että syksyllä kolistellaan viime talven pohjalukemia. USA:n kuluttajien luottamus kääntyy uuteen laskuun työttömyyden ja korkojen jatkaessa nousuaan. Talous supistuu myös syksyn ja talven aikana.
tiistai 19. toukokuuta 2009
Ei uutta taivaan alla
Raha- ja finanssipolitiikan keinoin talouden syvin alamäki on saatu pysäytettyä. Uusimmat tilastot osoittavat talouden olevan yhä alamäessä, mutta alamäen loiventuneen viime viikkoina. Selvimpiä positiivisia signaaleja ovat kuluttajien luottamusindikaattorit sekä teollisuuden ISM, jotka näyttävät jos ei ohittaneen pohjansa, niin ainakin hetkeksi vakiintuneen. Myös osakemarkkinan nousu viittaa siihen, että pahin on ohi.
Keskeisiä talouskäyriä löytyy esimerkiksi täältä.
Keskuspankkien nuorallatanssi näyttääkin sujuvan kohtuullisen menestyksekkäästi, mutta monien mielestä olemme keskellä myrskyn silmää ja toisen vaiheen olevan tulossa myöhemmin.
USA:ssa työllisyys on edelleen heikkenemässä voimakkaasti ja suurimmat seurannaisvaikutukset talouteen vasta tuloillaan. Asuntomarkkinoiden kurjuus tuskin on lopullisesti ohi, sillä löysien asuntolainojen hyökyaallon toisen osa on tulossa vuosina 2010 ja 2011. Pankkipuolella asuntomarkkinaongelmia sulatellaan, mutta odotetut uudet uhkat ovat nyt ilmaantuneet luottokorttiosastolla ja kiinteistökehityksessä.
Valuutta-, korko- ja raaka-ainemarkkinoilla suhteellisen vakaa kehitys on jatkunut, joskin pientä painetta näyttää olevan odotettuun suuntaan; dollari heikentyy, pitkät korot nousevat ja raaka-aineet ovat palautuneet nousevaan trendiin.
Keskeisiä talouskäyriä löytyy esimerkiksi täältä.
Keskuspankkien nuorallatanssi näyttääkin sujuvan kohtuullisen menestyksekkäästi, mutta monien mielestä olemme keskellä myrskyn silmää ja toisen vaiheen olevan tulossa myöhemmin.
USA:ssa työllisyys on edelleen heikkenemässä voimakkaasti ja suurimmat seurannaisvaikutukset talouteen vasta tuloillaan. Asuntomarkkinoiden kurjuus tuskin on lopullisesti ohi, sillä löysien asuntolainojen hyökyaallon toisen osa on tulossa vuosina 2010 ja 2011. Pankkipuolella asuntomarkkinaongelmia sulatellaan, mutta odotetut uudet uhkat ovat nyt ilmaantuneet luottokorttiosastolla ja kiinteistökehityksessä.
Valuutta-, korko- ja raaka-ainemarkkinoilla suhteellisen vakaa kehitys on jatkunut, joskin pientä painetta näyttää olevan odotettuun suuntaan; dollari heikentyy, pitkät korot nousevat ja raaka-aineet ovat palautuneet nousevaan trendiin.
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
6 biljoonan rahoitustarve
Ambrose on laskenut maailman julkisyhteisöjen tarvitsevan 6 biljoonaa dollaria rahaa ja ihmettelee mistä tällainen summa saadaan kasaan. No keskuspankistapa tietenkin.
Talouskriisi on pesäpallotermein juoksemassa kakkospesältä kolmoselle ja keskuspankkiireilta on pallo karkaamassa läheiseen järveen.
Talouskriisiä vastaan taistellaan edelleen ruokkimalla kriisiin johtanutta perussyytä; helpotetaan jo ennestään ylivelkaantuneita toimijoita ottamaan lisää velkaa ja toiseksi ottamalla vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vastuut valtioiden harteille. Ensimmäinen ei tietenkään voi toimia kuin marginaalisesti. Toki velkaantuneille jää alentuneiden korkojen ansiosta enemmän rahaa käteen, mutta ne rahat ovat menossa pääsääntöisesti joko sukanvarteen tai velkojen lyhennyksiin. Toinen kohta on jo tavaksi vakiintunutta vaikeuksien siirtämistä hieman myöhempään ajankohtaan. Rahoitusjärjestelmä tai autoteollisuus ei tervehdy sillä, että valtio alkaa maksaa yksityisten yritysten viuluja ja ties mitä kulunkeja. Valtion avut ja takaukset päinvastoin houkuttelevat johtajia lisäämään kuluja ja ottamaan perusteettomia riskejä liiketoiminnassa.
Nämä toimenpiteet johtavat talouden heikkenemiseen entisestään. Syitä on monia.
- Alhaiset korot palkitsevat tehottomia talouden toimijoita ja rankaisevat tehokkaita. Säästäminen on hyve ja siitä tulisi antaa säästäjälle palkinto koron muodossa. Ylivelkaantuminen on pahe ja siitä tulisi rankaista perimällä luotoista kunnollista korkoa ja tarvittaessa likvidoimalla velallisen omaisuutta.
- Talouskasvu syntyy ahkeralla työnteolla, säästämisellä ja investoinneilla. Rahamäärän kasvattaminen ilman säästämistä on omanlaisensa pyramidihuijaus, josta nyt maksetaan hintaa. Julkisen vallan signaali, että velka hyvä ja säästö huono, murentaa talouskasvun perusteita pitkälle tulevaisuuteen.
- Valtiot yksityisten yritysten omistajina eivät ole tehokkaita toimijoita vaan korruptio lisääntyy, tuottavuus huononee ja investoinnit ohjautuvat huonoihin kohteisiin. Protektionismi lisääntyy ja maailmankauppa hiljenee.
- Suuret elvytyspaketit ja julkisen velan rahoittaminen setelipainolla ovat tyypillisiä poliitikkojen ratkaisuja, kun haetaan lyhytaikaista äänestäjien suosiota. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä näiden toimien seurannaisvaikutuksia ja ongelmia maton alle lakaiseva politiikko (kuten Obama) nautiskelee suuresta kansansuosiosta. Aikanaan tarvittava jarrutusliike onkin sitten paljon vaikeampi toteutettava; verojen korottaminen, julkisten menojen leikkaaminen ja korkojen nostaminen talouden elpyessä voivat osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi äänestäjien suosiota tavoiteltaessa.
Markkinoiden optimismivaihe tuleekin luultavasti pian päättymään. Mekanismi liittynee valtionlainojen luottokelpoisuuden alenemisiin, korkojen nousuun ja myllerrykseen valuuttamarkkinoilla. On vaikea nähdä, että suurten talouksien raha- ja finanssipolitiikassa tapahtuisi muutosta järkevämpään suuntaan vaan elvytyspolitiiikka jatkuu ja keskuspankit suoltavat lisää rahaa pankkijärjestelmään.
Sanoohan sen järkikin, ettei pelkästään rahaa painamalla hyvinvointia voida lisätä.
Talouskriisi on pesäpallotermein juoksemassa kakkospesältä kolmoselle ja keskuspankkiireilta on pallo karkaamassa läheiseen järveen.
Talouskriisiä vastaan taistellaan edelleen ruokkimalla kriisiin johtanutta perussyytä; helpotetaan jo ennestään ylivelkaantuneita toimijoita ottamaan lisää velkaa ja toiseksi ottamalla vaikeuksiin ajautuneiden yritysten vastuut valtioiden harteille. Ensimmäinen ei tietenkään voi toimia kuin marginaalisesti. Toki velkaantuneille jää alentuneiden korkojen ansiosta enemmän rahaa käteen, mutta ne rahat ovat menossa pääsääntöisesti joko sukanvarteen tai velkojen lyhennyksiin. Toinen kohta on jo tavaksi vakiintunutta vaikeuksien siirtämistä hieman myöhempään ajankohtaan. Rahoitusjärjestelmä tai autoteollisuus ei tervehdy sillä, että valtio alkaa maksaa yksityisten yritysten viuluja ja ties mitä kulunkeja. Valtion avut ja takaukset päinvastoin houkuttelevat johtajia lisäämään kuluja ja ottamaan perusteettomia riskejä liiketoiminnassa.
Nämä toimenpiteet johtavat talouden heikkenemiseen entisestään. Syitä on monia.
- Alhaiset korot palkitsevat tehottomia talouden toimijoita ja rankaisevat tehokkaita. Säästäminen on hyve ja siitä tulisi antaa säästäjälle palkinto koron muodossa. Ylivelkaantuminen on pahe ja siitä tulisi rankaista perimällä luotoista kunnollista korkoa ja tarvittaessa likvidoimalla velallisen omaisuutta.
- Talouskasvu syntyy ahkeralla työnteolla, säästämisellä ja investoinneilla. Rahamäärän kasvattaminen ilman säästämistä on omanlaisensa pyramidihuijaus, josta nyt maksetaan hintaa. Julkisen vallan signaali, että velka hyvä ja säästö huono, murentaa talouskasvun perusteita pitkälle tulevaisuuteen.
- Valtiot yksityisten yritysten omistajina eivät ole tehokkaita toimijoita vaan korruptio lisääntyy, tuottavuus huononee ja investoinnit ohjautuvat huonoihin kohteisiin. Protektionismi lisääntyy ja maailmankauppa hiljenee.
- Suuret elvytyspaketit ja julkisen velan rahoittaminen setelipainolla ovat tyypillisiä poliitikkojen ratkaisuja, kun haetaan lyhytaikaista äänestäjien suosiota. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä näiden toimien seurannaisvaikutuksia ja ongelmia maton alle lakaiseva politiikko (kuten Obama) nautiskelee suuresta kansansuosiosta. Aikanaan tarvittava jarrutusliike onkin sitten paljon vaikeampi toteutettava; verojen korottaminen, julkisten menojen leikkaaminen ja korkojen nostaminen talouden elpyessä voivat osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi äänestäjien suosiota tavoiteltaessa.
Markkinoiden optimismivaihe tuleekin luultavasti pian päättymään. Mekanismi liittynee valtionlainojen luottokelpoisuuden alenemisiin, korkojen nousuun ja myllerrykseen valuuttamarkkinoilla. On vaikea nähdä, että suurten talouksien raha- ja finanssipolitiikassa tapahtuisi muutosta järkevämpään suuntaan vaan elvytyspolitiiikka jatkuu ja keskuspankit suoltavat lisää rahaa pankkijärjestelmään.
Sanoohan sen järkikin, ettei pelkästään rahaa painamalla hyvinvointia voida lisätä.
Konepajoilta odotettuja uutisia - raju pudotus tilauksissa
Investoinnit - tuo suhdanneherkin komponentti kansantuotteessa - ovat kääntyneet odotetun jyrkkään laskuun ympäri maailman. Helsingin pörssin listalla investointihyödykkeitä valmistavien yhtiöiden painoarvo on ollut viime vuosina kasvussa, mutta loppukysynnän luonteesta johtuen takapakkia on tulossa ja lujaa.
Vaikka konepajojen osakkeet ovat olleet viime viikkoina hyvässä nousussa, kyseessä lienee vain väliaikainen ilmiö. Loppuvuonna suhdanteet näkyvät jo täydellä painolla yhtiöiden tuloksissa ja ne taitavat mennä myöhemmin miinukselle laajalla rintamalla. Nähdäkseni osakekurssit ovat käyttäytyneet tavalla, joka perustuu ennakointiin, että kysyntä kääntyisi taas nousuun loppuvuoden aikana ja yhtiöt onnistuisivat porskuttamaan vuoden kestoisen notkahduksen entisen vahvakatteisen tilauskannan turvin. Tämä on toiveajattelua. Kuka haluaa investoida uuteen tuotantokapasiteettiin, kun maailmalla on lähes alalla kuin alalla kymmenien prosenttien (aivan viime vuosina rakennettu, tehokas) ylikapasiteetti ja kaiken lisäksi rahoitusta on entistä hankalampi saada?
Konecranes
- Saadut tilaukset laskivat 34,3 prosenttia 369,7 miljoonaan euroon (562,3): Kunnossapito -19,6 prosenttia, Standardinostolaitteet -40,3 prosenttia ja Raskasnostolaitteet -36,9 prosenttia.
Cargotec
* Saadut tilaukset olivat 456 (1-3/2008: 1 155) miljoonaa euroa. (miinus 60,5 prosenttia)
Metso
* Uusia tilauksia saatiin tammi-maaliskuussa 942 miljoonan euron arvosta, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Q1/08: 1 509 milj. e)
Wärtsilä
- Tilauskertymä laski 51% 958 milj. euroon (1.936)
Ponsse
- Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 29,0 (66,2) miljoonan euron arvostaja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 32,9 (100,5) miljoonaa euroa.
Vaikka konepajojen osakkeet ovat olleet viime viikkoina hyvässä nousussa, kyseessä lienee vain väliaikainen ilmiö. Loppuvuonna suhdanteet näkyvät jo täydellä painolla yhtiöiden tuloksissa ja ne taitavat mennä myöhemmin miinukselle laajalla rintamalla. Nähdäkseni osakekurssit ovat käyttäytyneet tavalla, joka perustuu ennakointiin, että kysyntä kääntyisi taas nousuun loppuvuoden aikana ja yhtiöt onnistuisivat porskuttamaan vuoden kestoisen notkahduksen entisen vahvakatteisen tilauskannan turvin. Tämä on toiveajattelua. Kuka haluaa investoida uuteen tuotantokapasiteettiin, kun maailmalla on lähes alalla kuin alalla kymmenien prosenttien (aivan viime vuosina rakennettu, tehokas) ylikapasiteetti ja kaiken lisäksi rahoitusta on entistä hankalampi saada?
Konecranes
- Saadut tilaukset laskivat 34,3 prosenttia 369,7 miljoonaan euroon (562,3): Kunnossapito -19,6 prosenttia, Standardinostolaitteet -40,3 prosenttia ja Raskasnostolaitteet -36,9 prosenttia.
Cargotec
* Saadut tilaukset olivat 456 (1-3/2008: 1 155) miljoonaa euroa. (miinus 60,5 prosenttia)
Metso
* Uusia tilauksia saatiin tammi-maaliskuussa 942 miljoonan euron arvosta, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Q1/08: 1 509 milj. e)
Wärtsilä
- Tilauskertymä laski 51% 958 milj. euroon (1.936)
Ponsse
- Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 29,0 (66,2) miljoonan euron arvostaja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 32,9 (100,5) miljoonaa euroa.
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
USA ja UK käsikynkässä
Jonkin sortin ennätyksiä tehdään budjettialijäämissä. USA 13% bkt:sta ja
UK 12,4% bkt:sta.
...the Debt Management Office said it will sell a record 220 billion pounds in bonds this year...
The government will have to sell $2.4 trillion in new bills, notes and bonds in fiscal 2009, according to UBS.
Bondimarkkinat ovat samalla alkaneet oireilla. USA:n 10-vuotinen treasury nousi tänään korkeimmilleen sitten keskuspankkirahoituksen julkistamisen.
http://finance.yahoo.com/echarts?s=%5ETNX#chart1:symbol=^tnx;range=6m;indicator=volume;charttype=line;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=on;source=undefined
UK 12,4% bkt:sta.
...the Debt Management Office said it will sell a record 220 billion pounds in bonds this year...
The government will have to sell $2.4 trillion in new bills, notes and bonds in fiscal 2009, according to UBS.
Bondimarkkinat ovat samalla alkaneet oireilla. USA:n 10-vuotinen treasury nousi tänään korkeimmilleen sitten keskuspankkirahoituksen julkistamisen.
http://finance.yahoo.com/echarts?s=%5ETNX#chart1:symbol=^tnx;range=6m;indicator=volume;charttype=line;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=on;source=undefined
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Leading indicators - jenkkitalouden koko kuva
Index of leading indicators tippui 0,3% maaliskuussa, kun se tippui 0,2% helmikuussa. Conference Boardin mukaan heikko taloustilanne kestää yli kesän.
The index is designed to forecast economic activity six to nine months ahead.
Yksittäisistä komponenteista muodostuukin kuva taloustilanteesta. Reaalitalous supistuu voimakkaasti ja samaan aikaan on käynnissä epätoivoinen elvytys lisäämällä rahan määrää taloudessa.
Building permits were the largest negative contributor in March, while the real money supply was the largest positive contributor.
The index is designed to forecast economic activity six to nine months ahead.
Yksittäisistä komponenteista muodostuukin kuva taloustilanteesta. Reaalitalous supistuu voimakkaasti ja samaan aikaan on käynnissä epätoivoinen elvytys lisäämällä rahan määrää taloudessa.
Building permits were the largest negative contributor in March, while the real money supply was the largest positive contributor.
Pankkivetoinen osakenousu osoittautumassa suutariksi
Pitkin huhtikuuta talouden establishmentti on vakuuttanut, että pankkien tilanne on nopeasti parantunut. Sen sijaan moni kriitikko on Sorosin johdolla esittänyt epäilynsä, että pankeilla on vielä isot tappiot edessä.
Isojen jenkkipankkien Q1 tulokset ovat nyt julki ja pieniä analyyseja putkahtelee esiin suunnasta jos toisesta. Ensireaktiothan tuloksiin olivat innostuneita, kun JPM, Citi, WFC, GS ja BAC kertoivat "historiallisen" kovista tuloksista. Nyt pölyn laskeuduttua into on vaihtunut pettymykseksi, eikä ihme. Tässä esimerkiksi yksi hyvä kirjoitus tulosten luonteesta.
Once you sort it out, you learn that Citi "made" $2.5 billion on a derivatives position designed to profit when the companies own credit default swaps spreads widen.
Eli Citi on lyönyt vetoa oman luottokelpoisuuden alenemisesta ja kirjaa siitä 2,5 miljardia dollaria tulosta! Vastapuolena on valistuneen arvauksen mukaan AIG ja sille tappiot korvaa USA:n valtiovarainministeriö, jota rahoittaa maan keskuspankki. Että tällainen talouden ja pankkien tervehtyminen nyt on meneillään.
JP Morgan reported nearly $5 billion in revenues from fixed income securities trading. And Citigroup reported $4.69 billion in fixed income trading. In fact, all of Citigroup's other major operating segments reported declining revenues for the quarter. Its global credit card revenues fell by 10%. Consumer banking revenues were down 18%. And Citi's Global Wealth Management revenues were down 20%.
Isojen jenkkipankkien Q1 tulokset ovat nyt julki ja pieniä analyyseja putkahtelee esiin suunnasta jos toisesta. Ensireaktiothan tuloksiin olivat innostuneita, kun JPM, Citi, WFC, GS ja BAC kertoivat "historiallisen" kovista tuloksista. Nyt pölyn laskeuduttua into on vaihtunut pettymykseksi, eikä ihme. Tässä esimerkiksi yksi hyvä kirjoitus tulosten luonteesta.
Once you sort it out, you learn that Citi "made" $2.5 billion on a derivatives position designed to profit when the companies own credit default swaps spreads widen.
Eli Citi on lyönyt vetoa oman luottokelpoisuuden alenemisesta ja kirjaa siitä 2,5 miljardia dollaria tulosta! Vastapuolena on valistuneen arvauksen mukaan AIG ja sille tappiot korvaa USA:n valtiovarainministeriö, jota rahoittaa maan keskuspankki. Että tällainen talouden ja pankkien tervehtyminen nyt on meneillään.
JP Morgan reported nearly $5 billion in revenues from fixed income securities trading. And Citigroup reported $4.69 billion in fixed income trading. In fact, all of Citigroup's other major operating segments reported declining revenues for the quarter. Its global credit card revenues fell by 10%. Consumer banking revenues were down 18%. And Citi's Global Wealth Management revenues were down 20%.
tiistai 14. huhtikuuta 2009
Irlannista finanssikurin edelläkävijä
Irlannissa laitetaan kovin ottein valtiontalous tasapainoa kohti. "Talousopposition" (Schiff, Rogers, Faber) mielestä tämä on juuri se lääke, jota tarvittaisiin muuallakin velkabuumin kankkusessa kärvistelevissä talouksissa.
Telegraph on Ambrose Evans-Pritchardin johdolla profiloitunut velkaelvytyspolitiikan kannattajaksi, joten sieltä peseekin täyslaidallinen naapurin niskaan...
Brian Lenihan, Ireland's finance minister, said the economy would contract 8pc this year on top of the terrifying 7.1pc drop in the final quarter of last year.
Ehkäpä Suomessa (jossa bkt-muutos lienee tätä samaa suuruusluokkaa) otetaan myös lusikka kauniiseen käteen ja unohdetaan elvytyspaketit. Vientivetoista taantumaa on aika hankala oikaista valtion elvytyksellä...
Telegraph on Ambrose Evans-Pritchardin johdolla profiloitunut velkaelvytyspolitiikan kannattajaksi, joten sieltä peseekin täyslaidallinen naapurin niskaan...
Brian Lenihan, Ireland's finance minister, said the economy would contract 8pc this year on top of the terrifying 7.1pc drop in the final quarter of last year.
Ehkäpä Suomessa (jossa bkt-muutos lienee tätä samaa suuruusluokkaa) otetaan myös lusikka kauniiseen käteen ja unohdetaan elvytyspaketit. Vientivetoista taantumaa on aika hankala oikaista valtion elvytyksellä...
Työttömyys ja suhdannekäänteet
Työttömyys on keskeinen taloudellista aktiviteettia kuvaava muuttuja. Perinteisesti työttömyyttä on pidetty coincident indikaattorina, mikä tarkoittaa sitä, että työttömyyden vaihtelut tapahtuvat samaan aikaan kansantuotteen muutosten kanssa.
Erinomaisena työkaluna työttömyyden seuraamiseksi USA:ssa pidän viikoittain torstaina julkaistavia tilastotietoja uusista työttömyyskorvaushakemuksista (initial unemployment claims) ja jatkuvista hakemuksista (continuing unemployment claims). Näistä ensimmäinen kuvaa kuinka aktiivisesti yritykset irtisanovat työntekijöitä ja jälkimmäinen kuinka helppoa tai vaikeata työttömien on löytää uusia töitä.
Näistä indikaattoreista voidaan piirtää käyrää, jotka (jälkikäteen katsottuna) hyvin tarkasti osuvat yhteen taloudellisen aktiviteetin muutosten kanssa. Calculated Risk on käsitellyt aihetta taas mukavasti.
"...in the last two recessions, initial unemployment claims peaked just before the end of the recession, but then stayed elevated for a long period following the recession - a "jobless recovery"
Näitä tilastoja ei siis voi käyttää ennusteena mihinkään suuntaan, vaan eräänlaisena vahvistuksena sille, mitä varsinaiset leading indikaattorit kertovat talouden suunnasta. Conference Board tosin sisällyttää uudet hakemukset leading indicators indeksiinsä.
Kuukausittaiset non-farm payrolls- lukemat sisältävät huomattavasti enemmän tulkintoja ja yksinkertaistuksia, joten en pidä sitä niin luotettavana mittarina. Esimerkiksi Mish on useita kertoja käynyt läpi tilaston sisältämää birth/death-mallia, joka arvioi syntyvien ja kuolevien yritysten työllistämistä tarkastelujaksolla.
Erinomainen kaaviokuva hakemustilastoista päivitetään ainakin täällä.
Erinomaisena työkaluna työttömyyden seuraamiseksi USA:ssa pidän viikoittain torstaina julkaistavia tilastotietoja uusista työttömyyskorvaushakemuksista (initial unemployment claims) ja jatkuvista hakemuksista (continuing unemployment claims). Näistä ensimmäinen kuvaa kuinka aktiivisesti yritykset irtisanovat työntekijöitä ja jälkimmäinen kuinka helppoa tai vaikeata työttömien on löytää uusia töitä.
Näistä indikaattoreista voidaan piirtää käyrää, jotka (jälkikäteen katsottuna) hyvin tarkasti osuvat yhteen taloudellisen aktiviteetin muutosten kanssa. Calculated Risk on käsitellyt aihetta taas mukavasti.
"...in the last two recessions, initial unemployment claims peaked just before the end of the recession, but then stayed elevated for a long period following the recession - a "jobless recovery"
Näitä tilastoja ei siis voi käyttää ennusteena mihinkään suuntaan, vaan eräänlaisena vahvistuksena sille, mitä varsinaiset leading indikaattorit kertovat talouden suunnasta. Conference Board tosin sisällyttää uudet hakemukset leading indicators indeksiinsä.
Kuukausittaiset non-farm payrolls- lukemat sisältävät huomattavasti enemmän tulkintoja ja yksinkertaistuksia, joten en pidä sitä niin luotettavana mittarina. Esimerkiksi Mish on useita kertoja käynyt läpi tilaston sisältämää birth/death-mallia, joka arvioi syntyvien ja kuolevien yritysten työllistämistä tarkastelujaksolla.
Erinomainen kaaviokuva hakemustilastoista päivitetään ainakin täällä.
USA:n budjettivaje, FED ja Kiina
Liittovaltion budjettivaje on nousemassa odotettua nopeammin reaalitalouden heikentyessä edelleen. Tilikauden puolivälissä tilanne näyttää tällaiselta:
The deficit for the first six months of the fiscal year which began on October 1 was 956.80 billion dollars, according to the Treasury's monthly statement of receipts and outlays.
Samaan aikaan kiinalaisten into luotottaa amerikkalaisia on hiipunut selvästi alkuvuonna.
Chinese reserves fell a record $32.6 billion in January and $1.4 billion more in February before rising $41.7 billion in March.
Keskuspankilla lieneekin ollut selvillä jo hyvissä ajoin, että treasuryjen ulkomainen kysyntä on heikentynyt tammi-helmikuussa, kun päätös quantitative easingista tehtiin. Markkinoilla sekä dollari että pitkien lainojen korot ovat pysyneet suhteellisen vakaana.
Selkeää kehitystä on tapahtunut osakemarkkinoilla, joka on kääntynyt selvään nousuun ilmeisesti vahvistuvan pankkisektorin uutisvirran ansiosta. Wells Fargo ja Goldman Sachs ovat kertoneet hyvästä kehityksestä.
The deficit for the first six months of the fiscal year which began on October 1 was 956.80 billion dollars, according to the Treasury's monthly statement of receipts and outlays.
Samaan aikaan kiinalaisten into luotottaa amerikkalaisia on hiipunut selvästi alkuvuonna.
Chinese reserves fell a record $32.6 billion in January and $1.4 billion more in February before rising $41.7 billion in March.
Keskuspankilla lieneekin ollut selvillä jo hyvissä ajoin, että treasuryjen ulkomainen kysyntä on heikentynyt tammi-helmikuussa, kun päätös quantitative easingista tehtiin. Markkinoilla sekä dollari että pitkien lainojen korot ovat pysyneet suhteellisen vakaana.
Selkeää kehitystä on tapahtunut osakemarkkinoilla, joka on kääntynyt selvään nousuun ilmeisesti vahvistuvan pankkisektorin uutisvirran ansiosta. Wells Fargo ja Goldman Sachs ovat kertoneet hyvästä kehityksestä.
maanantai 6. huhtikuuta 2009
Globaali elvytys käynnistynyt - luottamusta markkinoilla
G20 ja sovitut maailmanlaajuiset elvytystoimet ja likviditeetin lisääminen näyttivät onnistuvan kääntämään markkinoiden sentimentin positiiviseksi. Pääomamarkkinoilla on nähty selkeä käänne, jonka pysyvyydestä ei toistaiseksi ole varmuutta. Myöhemmin voidaan nähdä oliko kyseessä aavistuslähtö vai lopullinen startti kohti vakaampia aikoja.
Olisikin ollut erikoista, jos koko finanssi- ja rahapolitiikan elvyttävän keinovalikoiman käyttöönotto ei aiheuttaisi jonkinlaista ponnistusta pohjalta. Markkinat näyttävät olevan nyt sitä mieltä, että keskuspankkien nuorallatanssi sujuu mallikkaasti; osakemarkkinat nousevat ennätyksellisen kovilla prosenteilla (talouden syöksyn oikeaminen), korkomarkkinoiden pitkä pää on kääntynyt nousevaksi (inflaatio-odotusten normalisoituminen deflaatiopelkojen jälkeen) ja arvometallien hintojen kääntyminen laskuun (inflaation karkaamista ei nähtävästi pelätä).
Sinänsä reaalitalous rämpii edelleen pahasti; autojen myynti Yhdysvalloissa näyttää edelleen -30...-40% pudotuksia kuukausitasolla edellisvuodesta, työttömyys pahenee kiihtyvällä tahdilla ja kuluttajien luottamus pysyy alhaalla. Asuntomarkkinoilla on sen sijaan nähtävissä tasaantumista. Joissain arvioissa asuntomarkkinoiden tasaantumista pidetään käänteen merkkinä ja samassa yhteydessä aletaan jo epäillä työmarkkinoiden olevan "lagging" indikaattori. Perinteisesti työmarkkinoita on pidetty "coincident" indikaattorina, joka kertoo sen, mitä taloudessa tapahtuu juuri nyt.
Oman arvioni mukaan globaalit elvytystoimet ovat ehkäisseet sen, että oltaisiin ajautumassa deflaatiokierteeseen. Toiseksi näyttäisi siltä, että ainakin USA:ssa isoille pankeille on onnistuttu siirtämään niin paljon pääomaa ja antamaan liittovaltion takuita, että rahoitusjärjestelmän likviditeettiongelmat ovat poistumassa. Keskuspankit näyttäisivät siis onnistuneet Bernanken prioriteettilistan ykkösen (deflaation torjuminen) ja kakkosen (isojen pankkien pystyssä pitäminen) toteuttamisessa.
Jatkokehityksen mielenkiintoisimmat indikaattorit ovat raaka-aineet, pitkät korot ja dollarin (ja punnan) kurssi. Fokus siirtyy nyt siihen, mitä rahan lisääminen järjestelmään saa aikaan sen jälkeen, kun ainakin osa lisärahasta on nyt saatu kiertoon.
Olisikin ollut erikoista, jos koko finanssi- ja rahapolitiikan elvyttävän keinovalikoiman käyttöönotto ei aiheuttaisi jonkinlaista ponnistusta pohjalta. Markkinat näyttävät olevan nyt sitä mieltä, että keskuspankkien nuorallatanssi sujuu mallikkaasti; osakemarkkinat nousevat ennätyksellisen kovilla prosenteilla (talouden syöksyn oikeaminen), korkomarkkinoiden pitkä pää on kääntynyt nousevaksi (inflaatio-odotusten normalisoituminen deflaatiopelkojen jälkeen) ja arvometallien hintojen kääntyminen laskuun (inflaation karkaamista ei nähtävästi pelätä).
Sinänsä reaalitalous rämpii edelleen pahasti; autojen myynti Yhdysvalloissa näyttää edelleen -30...-40% pudotuksia kuukausitasolla edellisvuodesta, työttömyys pahenee kiihtyvällä tahdilla ja kuluttajien luottamus pysyy alhaalla. Asuntomarkkinoilla on sen sijaan nähtävissä tasaantumista. Joissain arvioissa asuntomarkkinoiden tasaantumista pidetään käänteen merkkinä ja samassa yhteydessä aletaan jo epäillä työmarkkinoiden olevan "lagging" indikaattori. Perinteisesti työmarkkinoita on pidetty "coincident" indikaattorina, joka kertoo sen, mitä taloudessa tapahtuu juuri nyt.
Oman arvioni mukaan globaalit elvytystoimet ovat ehkäisseet sen, että oltaisiin ajautumassa deflaatiokierteeseen. Toiseksi näyttäisi siltä, että ainakin USA:ssa isoille pankeille on onnistuttu siirtämään niin paljon pääomaa ja antamaan liittovaltion takuita, että rahoitusjärjestelmän likviditeettiongelmat ovat poistumassa. Keskuspankit näyttäisivät siis onnistuneet Bernanken prioriteettilistan ykkösen (deflaation torjuminen) ja kakkosen (isojen pankkien pystyssä pitäminen) toteuttamisessa.
Jatkokehityksen mielenkiintoisimmat indikaattorit ovat raaka-aineet, pitkät korot ja dollarin (ja punnan) kurssi. Fokus siirtyy nyt siihen, mitä rahan lisääminen järjestelmään saa aikaan sen jälkeen, kun ainakin osa lisärahasta on nyt saatu kiertoon.
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
Lisää PPIP- kritiikkiä / Joseph Stiglitz
Stiglitzin mielestä PPIP- ohjelmaan osallistuville pankeille annetaan optioita veronmaksajien kustannuksella. "Adverse selection" ohjaa pankkeja myymään ohjelman kautta huonoimmat ja ylihinnoitellut assetit.
Ja johtopäätös, johon monissa muissakin yhteyksissä on päädytty:
So what is the appeal of a proposal like this? Perhaps it’s the kind of Rube Goldberg device that Wall Street loves — clever, complex and nontransparent, allowing huge transfers of wealth to the financial markets.
Ja johtopäätös, johon monissa muissakin yhteyksissä on päädytty:
So what is the appeal of a proposal like this? Perhaps it’s the kind of Rube Goldberg device that Wall Street loves — clever, complex and nontransparent, allowing huge transfers of wealth to the financial markets.
Kahden biljoonan vaje odottaa rahoittajaansa
Brad Setserin blogissa analysoidaan usein pääomavirtoja maailmankolkasta toiseen. Uusimmassa kirjoituksessa tullaan siihen johtopäätökseen, että USA:n täytyisi löytää lainanantajat budjettialijäämän kattamiseksi pääosin kotimaasta.
The obvious implication: most of the 2009 US fiscal deficit will need to be financed domestically. The Fed’s custodial data indicates central banks are still buying Treasuries, though at a somewhat slower pace than in late 2008. But their demand hasn’t kept up with issuance.
USA:n velka on ollut muutenkin esillä mediassa viime päivinä. Esimerkiksi täältä löytyy mielenkiintoista katseltavaa.
The obvious implication: most of the 2009 US fiscal deficit will need to be financed domestically. The Fed’s custodial data indicates central banks are still buying Treasuries, though at a somewhat slower pace than in late 2008. But their demand hasn’t kept up with issuance.
USA:n velka on ollut muutenkin esillä mediassa viime päivinä. Esimerkiksi täältä löytyy mielenkiintoista katseltavaa.
tiistai 31. maaliskuuta 2009
Taloushistorian suurin ryöstö käynnissä
Hämmentäviä yksityiskohtia putkahtelee vähän väliä esiin siitä, kuinka amerikkalaisten veronmaksajien rahat valuvat määrätietoisin liikkein Washington / Wall Street- valta-akselin hallintaan. Kyseessä lienee eräänlainen eläimellisten henkien loppukliimaksi, jossa sanonnan mukaan hätä ei lue lakia.
Pääoman siirron keinovalikoima on laaja, mutta keskeisessä roolissa näyttelee isojen pankkien pelastusoperaatio; suorat tuet kaatuneille pankeille tai niiden ostajille, TARP (Troubled assets relief program), AIG:n pelastaminen ja sen tappioden maksaminen CDS- velkojille sekä viimeinen PIPP (Public-private investment program).
Pääosa näistä operaatioista on järjestelty sen verran monimutkaisesti, ettei tavallinen kansa ymmärrä mitä oikeastaan on tapahtumassa. Kaikkien huomio vaan keskittyy kokonaisuuden kannalta olemattoman pieniin epäonnistuneiden johtajien palkitsemisiin, joka toki sekin on irvokas ilmiö. Onneksi nykyajan blogosfäärissä löytyy niin paljon osaavia tarkkailiijoita, että tietoa kyllä löytyy. Tässä yksi esimerkki.
For those to whom this is merely a lot of mumbo-jumbo, let me explain in layman's terms: AIG, knowing it would need to ask for much more capital from the Treasury imminently, decided to throw in the towel, and gifted major bank counter-parties with trades which were egregiously profitable to the banks, and even more egregiously money losing to the U.S. taxpayers, who had to dump more and more cash into AIG, without having the U.S. Treasury Secretary Tim Geithner disclose the real extent of this, for lack of a better word, fraudulent scam.
Kun valtion piikki on auki, korruptio pääsee valloilleen ja kansan varat siirretään näppärästi valtaverkostolle niin, että suuret kansanjoukot eivät sitä tajua. Tämä onkin yksi argumentti sille, että ainakin osan pankeista täytyisi antaa kaatua ja osoittaa sillä tavoin, että edes yritetään taistella rehottavaa rikollisuutta ja moral hazardia vastaan. Obaman GM-puheissa alkoi jo olla orastavaa valoa siitä, että asiaa ollaan harkittu Washingtonissa.
Harvinaisen suorasukaista ja terävää analyysia pelin kokonaistilanteesta antaa entinen IMF:n ekonomisti. Ehdottomasti lukemisen arvoinen artikkeli.
The crash has laid bare many unpleasant truths about the United States. One of the most alarming, says a former chief economist of the International Monetary Fund, is that the finance industry has effectively captured our government...
Pääoman siirron keinovalikoima on laaja, mutta keskeisessä roolissa näyttelee isojen pankkien pelastusoperaatio; suorat tuet kaatuneille pankeille tai niiden ostajille, TARP (Troubled assets relief program), AIG:n pelastaminen ja sen tappioden maksaminen CDS- velkojille sekä viimeinen PIPP (Public-private investment program).
Pääosa näistä operaatioista on järjestelty sen verran monimutkaisesti, ettei tavallinen kansa ymmärrä mitä oikeastaan on tapahtumassa. Kaikkien huomio vaan keskittyy kokonaisuuden kannalta olemattoman pieniin epäonnistuneiden johtajien palkitsemisiin, joka toki sekin on irvokas ilmiö. Onneksi nykyajan blogosfäärissä löytyy niin paljon osaavia tarkkailiijoita, että tietoa kyllä löytyy. Tässä yksi esimerkki.
For those to whom this is merely a lot of mumbo-jumbo, let me explain in layman's terms: AIG, knowing it would need to ask for much more capital from the Treasury imminently, decided to throw in the towel, and gifted major bank counter-parties with trades which were egregiously profitable to the banks, and even more egregiously money losing to the U.S. taxpayers, who had to dump more and more cash into AIG, without having the U.S. Treasury Secretary Tim Geithner disclose the real extent of this, for lack of a better word, fraudulent scam.
Kun valtion piikki on auki, korruptio pääsee valloilleen ja kansan varat siirretään näppärästi valtaverkostolle niin, että suuret kansanjoukot eivät sitä tajua. Tämä onkin yksi argumentti sille, että ainakin osan pankeista täytyisi antaa kaatua ja osoittaa sillä tavoin, että edes yritetään taistella rehottavaa rikollisuutta ja moral hazardia vastaan. Obaman GM-puheissa alkoi jo olla orastavaa valoa siitä, että asiaa ollaan harkittu Washingtonissa.
Harvinaisen suorasukaista ja terävää analyysia pelin kokonaistilanteesta antaa entinen IMF:n ekonomisti. Ehdottomasti lukemisen arvoinen artikkeli.
The crash has laid bare many unpleasant truths about the United States. One of the most alarming, says a former chief economist of the International Monetary Fund, is that the finance industry has effectively captured our government...
keskiviikko 25. maaliskuuta 2009
Paniikkia Britanniassa
Markkinat yrittää laittaa Brownin tuhlaamisen kuriin. Valtionlainoille ei riitä kysyntää ja keskuspankista varoitellaan lisäelvytyksen ja veronalennusten vaaroista.
The failure of yesterday’s auction followed a warning from the Governor of the Bank of England on Tuesday that the country could not afford to introduce another fiscal stimulus package of spending rises and tax cuts.
‘‘It is too early to say, but the risk is that at some point the Government will not be able to fund its huge debts.”
Mitkä ovat vaihtoehdot? Ensimmäisenä tulee mieleen, että valtion finanssit pitäisi laittaa parempaan kuntoon leikkaamalla kulutusta tai kiristämällä veroja. Silloin luottamus saattaisi palautua ja lainat menisivät paremmin kaupaksi. Tämä on poliittisesti vaikea tie ja pahentaisi lamaa, joten se tuskin tulee kysymykseen.
Brownilla on oma käsityksensä asiasta:
He highlighted other measures the Government was taking, and suggested that quantitative easing – effectively printing money to buy assets – was now the preferred method for tacking the economic crisis.
Lieköhän Brownille tullut mieleen, että yksi syy huonolle menestykselle gilttihuutokaupassa oli se, että quantitative easing on jo aloitettu? Sijoittajat katsovat tulevaisuuteen ja näkevät monetary inflaation mahdollisesti heijastuvan voimakkaasti kuluttajahintoihin, jolloin punnan ja bondien arvot voivat pudota jyrkästi. Samoin keskuspankin ostot ovat tehneet gilteistä luonnottoman kalliita verrattuna vapaaseen markkinoiden hinnanmuodostukseen. Miksi ihmeessä Brittien lainoja haluttaisiin ostaa?
The failure of yesterday’s auction followed a warning from the Governor of the Bank of England on Tuesday that the country could not afford to introduce another fiscal stimulus package of spending rises and tax cuts.
‘‘It is too early to say, but the risk is that at some point the Government will not be able to fund its huge debts.”
Mitkä ovat vaihtoehdot? Ensimmäisenä tulee mieleen, että valtion finanssit pitäisi laittaa parempaan kuntoon leikkaamalla kulutusta tai kiristämällä veroja. Silloin luottamus saattaisi palautua ja lainat menisivät paremmin kaupaksi. Tämä on poliittisesti vaikea tie ja pahentaisi lamaa, joten se tuskin tulee kysymykseen.
Brownilla on oma käsityksensä asiasta:
He highlighted other measures the Government was taking, and suggested that quantitative easing – effectively printing money to buy assets – was now the preferred method for tacking the economic crisis.
Lieköhän Brownille tullut mieleen, että yksi syy huonolle menestykselle gilttihuutokaupassa oli se, että quantitative easing on jo aloitettu? Sijoittajat katsovat tulevaisuuteen ja näkevät monetary inflaation mahdollisesti heijastuvan voimakkaasti kuluttajahintoihin, jolloin punnan ja bondien arvot voivat pudota jyrkästi. Samoin keskuspankin ostot ovat tehneet gilteistä luonnottoman kalliita verrattuna vapaaseen markkinoiden hinnanmuodostukseen. Miksi ihmeessä Brittien lainoja haluttaisiin ostaa?
Päivän uutistiivistelmä
USA:ssa Durable goods orders, New home sales ja Mortgage applications yllättivät kaikki positiivisesti. Samoin markkinoiden psykologia näyttää kääntyneen optimistisempaan suuntaan osakemarkkinoiden nousun jatkuessa.
U.S. stocks rose, extending the best monthly rally since 1987 for the Standard & Poor’s 500 Index, as unexpected growth in durable-goods orders and new-home sales spurred speculation the economy is stabilizing.
Mutta sananvaihto kiihtyy, kun asemia rakennellaan ensi viikon G20- kokoukseen. Samoin Yhdysvalloissa harrastetaan verbaalista nuorallatanssimista, kun suhtautumista Kiinan SDR-ehdotukseen harkitaan.
Britanniassa keskuspankilla on menossa sormi suuhun, kun gilttien kysyntä ei yllättäen riittänyt kattamaan tarjontaa. Keskuspankin interventio on saanut sijoittajat karttamaan keinotekoisesti inflatoituja (arvo)papereita?
U.S. stocks rose, extending the best monthly rally since 1987 for the Standard & Poor’s 500 Index, as unexpected growth in durable-goods orders and new-home sales spurred speculation the economy is stabilizing.
Mutta sananvaihto kiihtyy, kun asemia rakennellaan ensi viikon G20- kokoukseen. Samoin Yhdysvalloissa harrastetaan verbaalista nuorallatanssimista, kun suhtautumista Kiinan SDR-ehdotukseen harkitaan.
Britanniassa keskuspankilla on menossa sormi suuhun, kun gilttien kysyntä ei yllättäen riittänyt kattamaan tarjontaa. Keskuspankin interventio on saanut sijoittajat karttamaan keinotekoisesti inflatoituja (arvo)papereita?
Obaman kootut selitykset
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=anpInrs7n0.Y&refer=home
President Barack Obama defended his record $3.6 trillion budget and the long-term deficits it will create as he urged Americans to be patient with what he said will be a slow road to economic recovery.
Tunnustetaan, että elpyminen tulee olemaan hidasta ja monsterialijäämä pysyvää laatua. Ei 12% budjettialijäämää voi puolustella millään argumentilla, jos kyse ei ole selkeästi kertaluonteisista menoeristä.
While the president, who is seeking investor backing for his bank-rescue plan, called it “inexcusable” for bankers to profit at the expense of taxpayers, he said lawmakers and the public shouldn’t vilify those who try to reap rewards in the free-market system. “The rest of us can’t afford to demonize every investor or entrepreneur who seeks to make a profit,” he said.
Totta toinen puoli. Markkinoilla täytyy tehdä profiittia, kun siihen tarjoutuu tilaisuus eikä sitä saa demonisoida. Markkinoiden ohjastajien eli julkisen vallan tehtävänä olisi kuitenkin varmistaa, ettei profiitin tekeminen tapahdu veronmaksajien kustannuksella vaan hyödyttäen heitä. Anteeksiantamatonta on laatia sellaisia pankkitukiohjelmia, joissa kaikki potentiaalinen profiitti menee sijoittajille ja tappioriskin kantavat veronmaksajat. Tämä on Obamalta räikeän tekopyhä lausunto.
At the same time, he said the integrity of the U.S. financial system remained fundamentally strong, rejecting a call from a Chinese official for a worldwide currency.
“I don’t believe that there’s a need for a global currency,” Obama, 47, said. “As far as confidence in the U.S. economy or the dollar, I would just point out that the dollar is extraordinarily strong right now.”
Tämä "fundamentally strong" on kuultu niin monesti, että se alkaa kuulostaa jo surkuhupaisalta. Olisi tietenkin katastrofaalista, jos USA joutuisi jatkossa ottamaan lainansa jonain muuna valuuttana kuin dollareina, joten pakkohan sitä dollarin vahvuutta on mainostaa.
Peppered with questions about his spending proposals, the president said his budget was “inseparable” from an economic recovery and reiterated his pledge to cut the deficit in half by the end of his first term.
Erikoinen tavoite, tuollahan päästäisiin vasta 1000 miljardin alijäämään, 7-8% kansantuotteesta. Quantitative easing jatkunee siis koko Obaman virkakauden.
While Obama’s budget blueprint estimates this year’s deficit at $1.75 trillion, the nonpartisan Congressional Budget Office reported last week that the deficit will reach $1.85 trillion this year and remain higher than Obama’s projections over the next several years.
The president said the dollar is “extraordinarily strong” because investors are confident in the ability of the U.S. to lead a worldwide recovery.
Onkohan mies oikeasti noin ulkona?
President Barack Obama defended his record $3.6 trillion budget and the long-term deficits it will create as he urged Americans to be patient with what he said will be a slow road to economic recovery.
Tunnustetaan, että elpyminen tulee olemaan hidasta ja monsterialijäämä pysyvää laatua. Ei 12% budjettialijäämää voi puolustella millään argumentilla, jos kyse ei ole selkeästi kertaluonteisista menoeristä.
While the president, who is seeking investor backing for his bank-rescue plan, called it “inexcusable” for bankers to profit at the expense of taxpayers, he said lawmakers and the public shouldn’t vilify those who try to reap rewards in the free-market system. “The rest of us can’t afford to demonize every investor or entrepreneur who seeks to make a profit,” he said.
Totta toinen puoli. Markkinoilla täytyy tehdä profiittia, kun siihen tarjoutuu tilaisuus eikä sitä saa demonisoida. Markkinoiden ohjastajien eli julkisen vallan tehtävänä olisi kuitenkin varmistaa, ettei profiitin tekeminen tapahdu veronmaksajien kustannuksella vaan hyödyttäen heitä. Anteeksiantamatonta on laatia sellaisia pankkitukiohjelmia, joissa kaikki potentiaalinen profiitti menee sijoittajille ja tappioriskin kantavat veronmaksajat. Tämä on Obamalta räikeän tekopyhä lausunto.
At the same time, he said the integrity of the U.S. financial system remained fundamentally strong, rejecting a call from a Chinese official for a worldwide currency.
“I don’t believe that there’s a need for a global currency,” Obama, 47, said. “As far as confidence in the U.S. economy or the dollar, I would just point out that the dollar is extraordinarily strong right now.”
Tämä "fundamentally strong" on kuultu niin monesti, että se alkaa kuulostaa jo surkuhupaisalta. Olisi tietenkin katastrofaalista, jos USA joutuisi jatkossa ottamaan lainansa jonain muuna valuuttana kuin dollareina, joten pakkohan sitä dollarin vahvuutta on mainostaa.
Peppered with questions about his spending proposals, the president said his budget was “inseparable” from an economic recovery and reiterated his pledge to cut the deficit in half by the end of his first term.
Erikoinen tavoite, tuollahan päästäisiin vasta 1000 miljardin alijäämään, 7-8% kansantuotteesta. Quantitative easing jatkunee siis koko Obaman virkakauden.
While Obama’s budget blueprint estimates this year’s deficit at $1.75 trillion, the nonpartisan Congressional Budget Office reported last week that the deficit will reach $1.85 trillion this year and remain higher than Obama’s projections over the next several years.
The president said the dollar is “extraordinarily strong” because investors are confident in the ability of the U.S. to lead a worldwide recovery.
Onkohan mies oikeasti noin ulkona?
tiistai 24. maaliskuuta 2009
FEDin vastaus kiinalaisille
Geithner ja Bernanke hylkäävät kiinalaisten ehdotukset reservivaluutan vaihtamisen dollarista useamman valuutan koriin.
Tänään myös FED ilmoitti yksityiskohdat treasurien ostamisesta.
The Fed did not indicate how much it would buy in these operations.
Tänään myös FED ilmoitti yksityiskohdat treasurien ostamisesta.
The Fed did not indicate how much it would buy in these operations.
Joko pohjat löytyy, osa 3
Federal Housing Finance Agency raportoi asuntojen hintojen nousseen joulukuusta tammikuuhun. Kolmas yllätystilasto nopeassa tahdissa.
U.S. home prices rose 1.7% in January compared with December.
U.S. home prices rose 1.7% in January compared with December.
USA:n asuntokaupasta
Monet ovat sitä mieltä, että pohjat ovat lähellä, mutta myöskin toisenlaisia näkemyksiä on liikkeellä. Calculated Risk tarttui Välittäjien tilastojulkaisun selitysosan "distressed sales" kohtaan:
Lawrence Yun, NAR chief economist, said ... "[D]istressed sales accounted for 40 to 45 percent of transactions in February.”
Tarkoittaa sitä, että 40...45 prosenttia asuntokaupoista on pakkolunastettujen asuntojen huutokauppamyyntiä.
If they are investors, they are likely buying REOs for cash flow - not appreciation, unlike the speculators in recent years - and these investors will probably hold the properties for a number of years too. This suggests to me that the turnover rate will slow further.
Ja kirjoittajan mielestä ei vielä olla saavutettu kestävää pohjaa.
Lawrence Yun, NAR chief economist, said ... "[D]istressed sales accounted for 40 to 45 percent of transactions in February.”
Tarkoittaa sitä, että 40...45 prosenttia asuntokaupoista on pakkolunastettujen asuntojen huutokauppamyyntiä.
If they are investors, they are likely buying REOs for cash flow - not appreciation, unlike the speculators in recent years - and these investors will probably hold the properties for a number of years too. This suggests to me that the turnover rate will slow further.
Ja kirjoittajan mielestä ei vielä olla saavutettu kestävää pohjaa.
Kiinassa lisää dollarihuolia
Kiinan keskuspankista ehdotetaan maailman reservivaluutan vaihtoa dollarista SDR:ksi.
“This is a clear sign that China, as the largest holder of US dollar financial assets, is concerned about the potential inflationary risk of the US Federal Reserve printing money,” said Qu Hongbin, chief China economist for HSBC.
“This is a clear sign that China, as the largest holder of US dollar financial assets, is concerned about the potential inflationary risk of the US Federal Reserve printing money,” said Qu Hongbin, chief China economist for HSBC.
maanantai 23. maaliskuuta 2009
Pohjia rakennellaan USA:n asuntomarkkinoille
Jo toinen yllätystilasto, asuntokauppojen määrä on nyt sitten kasvussa niin uusissa kuin vanhoissakin asunnoissa. Asuntolainakorkojen lasku ja voimakkaasti alentuneet hinnat tukevat nyt markkinoita ja se lienee heijastumassa markkinoille.
...fixed-rate mortgage edged up to 5.13 percent in February from a record low 5.05 percent in January; the rate was 5.92 percent in February 2008. Last month’s average mortgage rate was the second lowest since data collection began in 1971. Last week the rate further declined to 4.98 percent.
The national median existing-home price2 for all housing types was $165,400 in February, down 15.5 percent from a year ago
...fixed-rate mortgage edged up to 5.13 percent in February from a record low 5.05 percent in January; the rate was 5.92 percent in February 2008. Last month’s average mortgage rate was the second lowest since data collection began in 1971. Last week the rate further declined to 4.98 percent.
The national median existing-home price2 for all housing types was $165,400 in February, down 15.5 percent from a year ago
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
Lisää näkemyksiä FED / QE / inflaatio
http://www.howestreet.com/articles/index.php?article_id=8969
As we keep saying, the economically correct thing to do would be to let the excess capacity sort itself out. People lose their jobs - and get new ones. Factories close down...and open up again, producing something else. Companies go broke...and new companies spring up to take their places. That's what needs to happen. Then, after this restructuring, the economy can begin rebuilding on a more solid foundation.
But the Fed doesn't listen to us. Ben Bernanke is determined to stop a Japan-style depression from happening in the United States - at all costs. And the only way he can possibly stop it - by his logic - is by increasing demand. Putting more money into circulation gives people more money to spend. It also raises prices - giving them a reason to spend it now.
"Will it work?" was the question put to our little band of analysts this morning."It depends on what you mean by 'work'," was the answer. Bernanke has set the blaze...broken the glass...and pulled the alarm. Now, the sirens whine and the crowds form. He has no choice but to follow through. What that means is that he must continue fanning the flames...inflating the money supply (monetizing the debt)... until consumer prices rise (reflecting an increase in demand).
We don't know how long that will take. But in that sense...it will work...sooner or later. Prices will rise...people will spend. But what else? Do prices suddenly go wild? Or, do they gently rise...giving the feds time to get out the fire extinguishers before the whole economy burns down?
As we keep saying, the economically correct thing to do would be to let the excess capacity sort itself out. People lose their jobs - and get new ones. Factories close down...and open up again, producing something else. Companies go broke...and new companies spring up to take their places. That's what needs to happen. Then, after this restructuring, the economy can begin rebuilding on a more solid foundation.
But the Fed doesn't listen to us. Ben Bernanke is determined to stop a Japan-style depression from happening in the United States - at all costs. And the only way he can possibly stop it - by his logic - is by increasing demand. Putting more money into circulation gives people more money to spend. It also raises prices - giving them a reason to spend it now.
"Will it work?" was the question put to our little band of analysts this morning."It depends on what you mean by 'work'," was the answer. Bernanke has set the blaze...broken the glass...and pulled the alarm. Now, the sirens whine and the crowds form. He has no choice but to follow through. What that means is that he must continue fanning the flames...inflating the money supply (monetizing the debt)... until consumer prices rise (reflecting an increase in demand).
We don't know how long that will take. But in that sense...it will work...sooner or later. Prices will rise...people will spend. But what else? Do prices suddenly go wild? Or, do they gently rise...giving the feds time to get out the fire extinguishers before the whole economy burns down?
lauantai 21. maaliskuuta 2009
Vähän ajankohtaista reaalitaloudesta
USA:n helmikuun makroluvut on todettu jo hirveiksi. Ulkomaankaupan satamien aktiviteetti heijastelee hieman tulevaakin, ja eipä näytä vieläkään parannusta tulevan. Päinvastoin, syöksy jatkuu.
If you don’t have guest coming to the party, then why buy lots of food? These ports, number one and two in the nation give us a first-hand look at what is occurring on a global scale. Until these numbers rebound, talk of a stabilizing market is largely speculation.
Euroopan tilastot ovat aina jäljessä aikaansa, mutta mielenkiintoista tämäkin.
“The dreadful industrial-production figures for January confirm that the euro-zone recession is deepening rapidly”
If you don’t have guest coming to the party, then why buy lots of food? These ports, number one and two in the nation give us a first-hand look at what is occurring on a global scale. Until these numbers rebound, talk of a stabilizing market is largely speculation.
Euroopan tilastot ovat aina jäljessä aikaansa, mutta mielenkiintoista tämäkin.
“The dreadful industrial-production figures for January confirm that the euro-zone recession is deepening rapidly”
Lisää ongelmia dollarille
YK:n asiantuntijaryhmä esittää rajua muutosta valuuttajärjestelmän establishmenttiin.
Olisikohan vaihtoehtona jo esim. Telegraphin väläyttämä SDR?
Olisikohan vaihtoehtona jo esim. Telegraphin väläyttämä SDR?
QE ja crack-up boom
Pohdiskelu lisääntyvän rahamäärän vaikutuksesta inflaatioon johdatteli monetaristien peruskaavaan eli rahan kvantiteettiteoriaan:
M * V = P * T
jossa
M = kierrossa olevan rahan määrä
V = rahan kiertonopeus
P = hintataso
T = taloudellisen toimeliaisuuden määrä
En tunne teoriaa mitenkään syvällisemmin, mutta voihan tuota pohdiskella hieman siitä huolimatta. Tilanne tällä hetkellä on se, että M on voimakkaassa kasvussa, V voimakkaasti pienenemässä, P pysyy paikallaan ja T on voimakkaassa laskussa. Keskuspankit yrittävät elvyttää taloutta kasvattamalla muuttujaa M, mutta toistaiseksi siinä ollaan epäonnistuttu, koska vastaavasti V on hidastunut vielä voimakkaammin. Meneillään olevan Grand Experimentin (yleismaailmallinen QE) perusteella maallikko voisi väittää, ettei ainakaan lyhyellä tähtäimellä teorian mukainen dV=dT pidä paikkaansa eikä keskuspankeissakaan siihen näytetä uskovan.
Teorian mukaan kausaliteetti menee vasemmalta oikealle, joten P:n ja T:n muutokset ovat johdettavissa aiemmin tapahtuvista muutoksista M:ssä ja V:ssä. Mistä sitten huomataan, että V lähteekin nousuun? M:n muutokset ovat olleet viime vuosina niin voimakkaita, ettei muuttuja T pysty kompensoimaan niin suuria muutoksia M:ssä. Näin ollen muuttujat V ja P jäävät jäljelle tasapainottamaan yhtälöä. Ehtivätkö keskuspankit reagoida V:n muutoksiin riittävän nopeasti, ettei P pääse karkaamaan käsistä?
Itävaltalainen talousteoria ja sen oppi-isä Ludvig von Mises on aikanaan lanseerannut käsitteen "crack-up boom" kuvaamaan tilannetta, jossa keskuspankit pitkäjänteisesti laskevat liikkeelle lisää rahaa ilman että vastaava taloudellisen aktiviteetin nousu kompensoisi sitä.
"'This first stage of the inflationary process may last for many years. While it lasts, the prices of many goods and services are not yet adjusted to the altered money relation. There are still people in the country who have not yet become aware of the fact that they are confronted with a price revolution which will finally result in a considerable rise of all prices, although the extent of this rise will not be the same in the various commodities and services. These people still believe that prices one day will drop. Waiting for this day, they restrict their purchases and concomitantly increase their cash holdings. As long as such ideas are still held by public opinion, it is not yet too late for the government to abandon its inflationary policy.'
"But then, finally, the masses wake up. They become suddenly aware of the fact that inflation is a deliberate policy and will go on endlessly. A breakdown occurs. The crack-up boom appears. Everybody is anxious to swap his money against 'real' goods, no matter whether he needs them or not, no matter how much money he has to pay for them. Within a very short time, within a few weeks or even days, the things which were used as money are no longer used as media of exchange. They become scrap paper. Nobody wants to give away anything against them."
Raaka-ainemarkkinoilla tilanne on sellainen, että hinnathan ovat tulleet reippaasti alas vuoden takaisista huipuista ja siinä mielessä crack-up boom ei näytä mitenkään todennäköiseltä skenaariolta lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi öljyn hinta on kuitenkin lähtenyt uuteen nousuun katastrofaalisesta taloustilanteesta huolimatta. Jos trendi jatkuisi ja hinta alkaisi saavuttaa entisiä korkeita tasoja samanaikaisen voimakkaan työttömyyden lisääntymisen kanssa, en pitäisi tällaista Misesin esittämään teoriaa poissuljettuna ajatuksena.
Schiff totuttuun tapaansa tuomitsee FEDin QE:n jyrkin sankääntein.
Ben Bernanke has just rung the loudest bell ever heard in the foreign exchange and government debt markets. Investors who ignore the clanging do so at their own peril.
Now that the Fed has recklessly shown its hand, the mad dash to get out of Treasuries and dollars should not be far off. The more the Fed prints to buy bonds the less the dollar is worth. Holders of our debt (read China and Japan) understand this dynamic. We must expect that they will not only refuse to buy new bonds, but they will look to unload those bonds they already own.
M * V = P * T
jossa
M = kierrossa olevan rahan määrä
V = rahan kiertonopeus
P = hintataso
T = taloudellisen toimeliaisuuden määrä
En tunne teoriaa mitenkään syvällisemmin, mutta voihan tuota pohdiskella hieman siitä huolimatta. Tilanne tällä hetkellä on se, että M on voimakkaassa kasvussa, V voimakkaasti pienenemässä, P pysyy paikallaan ja T on voimakkaassa laskussa. Keskuspankit yrittävät elvyttää taloutta kasvattamalla muuttujaa M, mutta toistaiseksi siinä ollaan epäonnistuttu, koska vastaavasti V on hidastunut vielä voimakkaammin. Meneillään olevan Grand Experimentin (yleismaailmallinen QE) perusteella maallikko voisi väittää, ettei ainakaan lyhyellä tähtäimellä teorian mukainen dV=dT pidä paikkaansa eikä keskuspankeissakaan siihen näytetä uskovan.
Teorian mukaan kausaliteetti menee vasemmalta oikealle, joten P:n ja T:n muutokset ovat johdettavissa aiemmin tapahtuvista muutoksista M:ssä ja V:ssä. Mistä sitten huomataan, että V lähteekin nousuun? M:n muutokset ovat olleet viime vuosina niin voimakkaita, ettei muuttuja T pysty kompensoimaan niin suuria muutoksia M:ssä. Näin ollen muuttujat V ja P jäävät jäljelle tasapainottamaan yhtälöä. Ehtivätkö keskuspankit reagoida V:n muutoksiin riittävän nopeasti, ettei P pääse karkaamaan käsistä?
Itävaltalainen talousteoria ja sen oppi-isä Ludvig von Mises on aikanaan lanseerannut käsitteen "crack-up boom" kuvaamaan tilannetta, jossa keskuspankit pitkäjänteisesti laskevat liikkeelle lisää rahaa ilman että vastaava taloudellisen aktiviteetin nousu kompensoisi sitä.
"'This first stage of the inflationary process may last for many years. While it lasts, the prices of many goods and services are not yet adjusted to the altered money relation. There are still people in the country who have not yet become aware of the fact that they are confronted with a price revolution which will finally result in a considerable rise of all prices, although the extent of this rise will not be the same in the various commodities and services. These people still believe that prices one day will drop. Waiting for this day, they restrict their purchases and concomitantly increase their cash holdings. As long as such ideas are still held by public opinion, it is not yet too late for the government to abandon its inflationary policy.'
"But then, finally, the masses wake up. They become suddenly aware of the fact that inflation is a deliberate policy and will go on endlessly. A breakdown occurs. The crack-up boom appears. Everybody is anxious to swap his money against 'real' goods, no matter whether he needs them or not, no matter how much money he has to pay for them. Within a very short time, within a few weeks or even days, the things which were used as money are no longer used as media of exchange. They become scrap paper. Nobody wants to give away anything against them."
Raaka-ainemarkkinoilla tilanne on sellainen, että hinnathan ovat tulleet reippaasti alas vuoden takaisista huipuista ja siinä mielessä crack-up boom ei näytä mitenkään todennäköiseltä skenaariolta lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi öljyn hinta on kuitenkin lähtenyt uuteen nousuun katastrofaalisesta taloustilanteesta huolimatta. Jos trendi jatkuisi ja hinta alkaisi saavuttaa entisiä korkeita tasoja samanaikaisen voimakkaan työttömyyden lisääntymisen kanssa, en pitäisi tällaista Misesin esittämään teoriaa poissuljettuna ajatuksena.
Schiff totuttuun tapaansa tuomitsee FEDin QE:n jyrkin sankääntein.
Ben Bernanke has just rung the loudest bell ever heard in the foreign exchange and government debt markets. Investors who ignore the clanging do so at their own peril.
Now that the Fed has recklessly shown its hand, the mad dash to get out of Treasuries and dollars should not be far off. The more the Fed prints to buy bonds the less the dollar is worth. Holders of our debt (read China and Japan) understand this dynamic. We must expect that they will not only refuse to buy new bonds, but they will look to unload those bonds they already own.
torstai 19. maaliskuuta 2009
Valtava ruiske FEDiltä
Yhteensä 1,15 biljoonaa dollaria, josta 300 miljardia maturiteetiltaan 2-10 vuotisiin Treasury bondeihin.
Talousnäkymät perusteluina:
Information received since the Federal Open Market Committee met in January indicates that the economy continues to contract. Job losses, declining equity and housing wealth, and tight credit conditions have weighed on consumer sentiment and spending. Weaker sales prospects and difficulties in obtaining credit have led businesses to cut back on inventories and fixed investment. U.S. exports have slumped as a number of major trading partners have also fallen into recession. Although the near-term economic outlook is weak, the Committee anticipates that policy actions to stabilize financial markets and institutions, together with fiscal and monetary stimulus, will contribute to a gradual resumption of sustainable economic growth.
Markkinoiden reaktioita
- dollari 4% alas euroon nähden
- kulta +4% dollareissa, eli euroissa suurinpiirtein ennallaan
- 10 vuotisen korko 0,5 prosenttiyksikköä alas, suurin päiväpudotus sitten vuoden 1987
- osakemarkkinat USA:ssa +2%, eli euroissa osakkeiden arvot laskivat
Euroalue tuntuu nyt jäävän puristukseen vahvan valuuttansa ja alijäämien setelirahoituskiellon kanssa. G20 pohdiskelee varmastikin otsa rypyssä jonkinlaista maailmanlaajuista ratkaisua valuuttajärjestelmän uudistamiseksi huhtikuun alussa.
Talousnäkymät perusteluina:
Information received since the Federal Open Market Committee met in January indicates that the economy continues to contract. Job losses, declining equity and housing wealth, and tight credit conditions have weighed on consumer sentiment and spending. Weaker sales prospects and difficulties in obtaining credit have led businesses to cut back on inventories and fixed investment. U.S. exports have slumped as a number of major trading partners have also fallen into recession. Although the near-term economic outlook is weak, the Committee anticipates that policy actions to stabilize financial markets and institutions, together with fiscal and monetary stimulus, will contribute to a gradual resumption of sustainable economic growth.
Markkinoiden reaktioita
- dollari 4% alas euroon nähden
- kulta +4% dollareissa, eli euroissa suurinpiirtein ennallaan
- 10 vuotisen korko 0,5 prosenttiyksikköä alas, suurin päiväpudotus sitten vuoden 1987
- osakemarkkinat USA:ssa +2%, eli euroissa osakkeiden arvot laskivat
Euroalue tuntuu nyt jäävän puristukseen vahvan valuuttansa ja alijäämien setelirahoituskiellon kanssa. G20 pohdiskelee varmastikin otsa rypyssä jonkinlaista maailmanlaajuista ratkaisua valuuttajärjestelmän uudistamiseksi huhtikuun alussa.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
FED ja Treasuryjen ostaminen
Spekulaatiot FEDin jatkotoimista talouden elvyttämiseksi alkoivat.
Kiinalaiset ovat siis jatkaneet USA:n lainapapereiden ostamista vielä ainakin tammikuussa.
The Chinese Treasury holdings have increased by nearly $250 billion, or just over 50%, over the 12 months ending in December. And according to a report from the Treasury Department released Monday, China bought an additional $12.2 billion in Treasurys in January.
FED tuskin haluaa profiloitua aseettomaksi, kun korkojen laskun tie on päättynyt. Ostojen aloittaminen olisi looginen jatke.
At its December meeting, the Fed floated the idea of buying Treasurys, stating it was "evaluating the potential benefits of purchasing longer-term Treasury securities."
By its January meeting, the Fed signaled it was getting closer to such a purchase, stating it was "prepared to purchase longer-term Treasury securities" if it became convinced that would be an effective way to get credit flowing through the economy once again.
Kiinalaiset ovat siis jatkaneet USA:n lainapapereiden ostamista vielä ainakin tammikuussa.
The Chinese Treasury holdings have increased by nearly $250 billion, or just over 50%, over the 12 months ending in December. And according to a report from the Treasury Department released Monday, China bought an additional $12.2 billion in Treasurys in January.
FED tuskin haluaa profiloitua aseettomaksi, kun korkojen laskun tie on päättynyt. Ostojen aloittaminen olisi looginen jatke.
At its December meeting, the Fed floated the idea of buying Treasurys, stating it was "evaluating the potential benefits of purchasing longer-term Treasury securities."
By its January meeting, the Fed signaled it was getting closer to such a purchase, stating it was "prepared to purchase longer-term Treasury securities" if it became convinced that would be an effective way to get credit flowing through the economy once again.
Valonpilkahdus USA:n asuntomarkkinoilla?
USA:n asuntoaloitukset nousivat 22% helmikuussa. Nämä ovat joskus aika erikoisia lukuja, koska ne ovat kausitasoitettuja ja kuukausimuutokset muunnetaan vuositason muutoksiksi. Näin pienet muutokset voivat näyttää suurilta, jos niitä ei suhteuteta kokonaiskuvaan. Siis aloitukset olivat 47% alle vuoden takaisen lukeman.
Asuntomarkkinoita pidetään ennakoivana suhdanneindikaattorina. USA:ssa asuntomarkkinat ovat olleet ensin vuoden ajan kohmeessa syksystä 2006 alkaen ja sitten vapaassa pudotuksessa viimeiset puolitoista vuotta.
Myymättömien asuntojen varasto on hienoisesti laskusuunnassa, mutta kun suhteutetaan varasto vuotuiseen kaupankäyntivolyymiin, niin se tunnusluku on edelleen todella heikolla tasolla. Lisäksi kun ottaa huomioon jyrkästi heikentyvän työllisyyskehityksen, niin arvioisin tämänpäiväisen headline- shokkiluvun olevan satunnaisesta hajonnasta johtuva virhesignaali, jolla ei ole mitään tekemistä talouden elpymisen kanssa.
Asuntomarkkinoita kannattaa kuitenkin pitää tarkasti silmällä, kun käänteen merkkejä etsii.
Asuntomarkkinoita pidetään ennakoivana suhdanneindikaattorina. USA:ssa asuntomarkkinat ovat olleet ensin vuoden ajan kohmeessa syksystä 2006 alkaen ja sitten vapaassa pudotuksessa viimeiset puolitoista vuotta.
Myymättömien asuntojen varasto on hienoisesti laskusuunnassa, mutta kun suhteutetaan varasto vuotuiseen kaupankäyntivolyymiin, niin se tunnusluku on edelleen todella heikolla tasolla. Lisäksi kun ottaa huomioon jyrkästi heikentyvän työllisyyskehityksen, niin arvioisin tämänpäiväisen headline- shokkiluvun olevan satunnaisesta hajonnasta johtuva virhesignaali, jolla ei ole mitään tekemistä talouden elpymisen kanssa.
Asuntomarkkinoita kannattaa kuitenkin pitää tarkasti silmällä, kun käänteen merkkejä etsii.
maanantai 16. maaliskuuta 2009
Bernanke 60 Minutes
Samantyyppiset linjanvedot seuraavat toisiaan Bernanken esiintymisissä. Keskeiset teemat laman vastaisessa taistelussa ovat deflaation välttäminen ja isojen rahoituslaitosten pystyssä pitäminen. Nyt ollaan katumassa jo Lehmanin kaatumista.
"Lehman proved that you cannot let a large internationally active firm fail in the middle of a financial crisis," Bernanke said.
The same error was made 80 years ago when the U.S. government let thousands of banks fail, contributing to the Great Depression, said Bernanke, a former economics professor who's extensively studied the 1930s. Another big mistake the Fed made back then was to let the supply of money contract, he said.
Koko haastattelu:
http://www.cbsnews.com/stories/2009/03/12/60minutes/main4862191.shtml
"Lehman proved that you cannot let a large internationally active firm fail in the middle of a financial crisis," Bernanke said.
The same error was made 80 years ago when the U.S. government let thousands of banks fail, contributing to the Great Depression, said Bernanke, a former economics professor who's extensively studied the 1930s. Another big mistake the Fed made back then was to let the supply of money contract, he said.
Koko haastattelu:
http://www.cbsnews.com/stories/2009/03/12/60minutes/main4862191.shtml
QE teoriaa
Morgan Stanleyltä löytyi avartavaa analyysia QE:sta.
Vaikutuksia talouteen:
- rohkaisee pankkeja luotonannon lisäämiseen
- lisää keskuspankille assetteja myyneiden sijoittajien likvidejä varoja
- alentaa korkotasoa pitkässä päässä
- alentaa yritysten rahoituskustannuksia
Aika skeptisesti suhtaudun tällaisten vaikutusten tehoon nykytilanteessa. Liiallinen velka on kriisin perussyy eikä ratkaisukeino. Ja korkotason painaminen alas palkitsee velkaantuneita toimijoita, kun kestävän kehityksen varmistamiseksi pitäisi palkita säästämistä.
Vaikutuksia talouteen:
- rohkaisee pankkeja luotonannon lisäämiseen
- lisää keskuspankille assetteja myyneiden sijoittajien likvidejä varoja
- alentaa korkotasoa pitkässä päässä
- alentaa yritysten rahoituskustannuksia
Aika skeptisesti suhtaudun tällaisten vaikutusten tehoon nykytilanteessa. Liiallinen velka on kriisin perussyy eikä ratkaisukeino. Ja korkotason painaminen alas palkitsee velkaantuneita toimijoita, kun kestävän kehityksen varmistamiseksi pitäisi palkita säästämistä.
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Maailmantalouden epätasapainot korjaantumassa
USA:n kuukausittainen kauppataseen alijäämä putosi 36 miljardiin dollariin. Siihen sisältyy öljyalijäämä 15 miljardia ja Kiinan kauppa 20 miljardia. Kaikenkaikkiaan tämä on hyvin tervetullutta kehitystä maailmantalouden tasapainoon saattamisessa.
Japanin ja EU:n vaihtotaseet ovat hehtaarilleen tasapainossa. Keskeisin ongelma tällä hetkellä on USA:n ja Kiinan valuuttakurssikytkös sekä kiinalaisten valtava Treasury bondien omistus. Kiina on syystäkin hieman huolissaan ja veikkaisin, että poliittinen kädenvääntö vaan kiihtyy, kun USA:ssa osoitetaan holtittomuutta valtiontalouden hoidossa.
Don't devalue the dollar through reckless spending!
Japanin ja EU:n vaihtotaseet ovat hehtaarilleen tasapainossa. Keskeisin ongelma tällä hetkellä on USA:n ja Kiinan valuuttakurssikytkös sekä kiinalaisten valtava Treasury bondien omistus. Kiina on syystäkin hieman huolissaan ja veikkaisin, että poliittinen kädenvääntö vaan kiihtyy, kun USA:ssa osoitetaan holtittomuutta valtiontalouden hoidossa.
Don't devalue the dollar through reckless spending!
Uusi jäsen QE-kerhoon
Sveitsi liittyi mukaan QE-kampanjaan. Lisäksi valuuttainterventiota, korkojen laskua ja pankkisalaisuuden höllentämistä.
http://www.marketwatch.com/news/story/swiss-central-bank-sounds-deflation/story.aspx?guid={CCB7B22B-2918-438B-AA07-CD305FA951A3}&siteid=yahoomy
The SNB said it would purchase Swiss franc-denominated bonds issued by private-sector borrowers. The move is an effort to knock down the rising risk premium private-sector borrowers have had to pay since the collapse of Lehman Brothers last year. Rising bond yield spreads have hindered the impact of past cuts in official interest rates, the SNB said.
"Their announcement today is aimed at accomplishing two goals at the expense of their neighbors . . . protect their export sector and prevent the economy from falling into a deflation trap," said Kathy Lien, director of currency research at GFT.
http://www.marketwatch.com/news/story/swiss-central-bank-sounds-deflation/story.aspx?guid={CCB7B22B-2918-438B-AA07-CD305FA951A3}&siteid=yahoomy
The SNB said it would purchase Swiss franc-denominated bonds issued by private-sector borrowers. The move is an effort to knock down the rising risk premium private-sector borrowers have had to pay since the collapse of Lehman Brothers last year. Rising bond yield spreads have hindered the impact of past cuts in official interest rates, the SNB said.
"Their announcement today is aimed at accomplishing two goals at the expense of their neighbors . . . protect their export sector and prevent the economy from falling into a deflation trap," said Kathy Lien, director of currency research at GFT.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
Valtioiden alijäämät näkyvät nyt luottomarkkinoilla
Euroopan CDS-spreadeja on käsitelty talousmedioissa enemmänkin, mutta nyt alkaa nousta tapetille myös USA:n tilanne. Yli 12 prosentin alijäämä BKT:sta alkaa nostaa ajatuksia, että mahdottomasta voi tullakin mahdollista.
http://www.marketwatch.com/news/story/Cost-buy-protection-against-US/story.aspx?guid=%7B8A08067B%2DE9C2%2D4B7F%2DA235%2DDAEFE3EA08C4%7D
http://www.marketwatch.com/news/story/Cost-buy-protection-against-US/story.aspx?guid=%7B8A08067B%2DE9C2%2D4B7F%2DA235%2DDAEFE3EA08C4%7D
Kiinan vienti rajussa laskussa
Eipä taida Kiinan talous olla viikko sitten arvioidulla 8 prosentin kasvu-uralla.
http://biz.yahoo.com/ap/090311/as_china_economy.html
Chinese trade figures highlighted again the region's dependence on Western consumers. Exports in February plunged 25.7 percent from a year earlier, worse than January's 17.5 percent decline, according to customs data.
http://biz.yahoo.com/ap/090311/as_china_economy.html
Chinese trade figures highlighted again the region's dependence on Western consumers. Exports in February plunged 25.7 percent from a year earlier, worse than January's 17.5 percent decline, according to customs data.
Isot pankit pidetään pystyssä
Selkeä linjanveto Bernanken puheessa. Kukahan tulee määrittelemään ilmaisun "systemically important financial institutions"?
http://www.federalreserve.gov/newsevents/speech/bernanke20090310a.htm
Until we stabilize the financial system, a sustainable economic recovery will remain out of reach. In particular, the continued viability of systemically important financial institutions is vital to this effort. In that regard, the Federal Reserve, other federal regulators, and the Treasury Department have stated that they will take any necessary and appropriate steps to ensure that our banking institutions have the capital and liquidity necessary to function well in even a severe economic downturn. Moreover, we have reiterated the U.S. government's determination to ensure that systemically important financial institutions continue to be able to meet their commitments.
In the midst of this crisis, given the highly fragile state of financial markets and the global economy, government assistance to avoid the failures of major financial institutions has been necessary to avoid a further serious destabilization of the financial system, and our commitment to avoiding such a failure remains firm.
http://www.federalreserve.gov/newsevents/speech/bernanke20090310a.htm
Until we stabilize the financial system, a sustainable economic recovery will remain out of reach. In particular, the continued viability of systemically important financial institutions is vital to this effort. In that regard, the Federal Reserve, other federal regulators, and the Treasury Department have stated that they will take any necessary and appropriate steps to ensure that our banking institutions have the capital and liquidity necessary to function well in even a severe economic downturn. Moreover, we have reiterated the U.S. government's determination to ensure that systemically important financial institutions continue to be able to meet their commitments.
In the midst of this crisis, given the highly fragile state of financial markets and the global economy, government assistance to avoid the failures of major financial institutions has been necessary to avoid a further serious destabilization of the financial system, and our commitment to avoiding such a failure remains firm.
Vuoristoradalle
Osakkeet lähtivät nousuun, ainakin väliaikaisesti. Vallinnutta sentimenttiä tarkestellen kyseessä ei ole yllätys; viime viikollahan oltiin kansallistamassa koko maailman pankkijärjestelmää, pumppaamassa rajattomasti pääomaa AIG:hen, likvidoimassa lähes kaikkia hedge-rahastoja jne. Sitten Citigroup kertoi tehneensä parina kuukautena voittoa ja pari keskuspankkiiria avasi suunsa "arvioiden" talouden kääntymistä vuoden loppupuolella.
Reaalitaloudessa ei siis ole mitään valoa näkyvissä, mutta on vaikea kuvitella ettei keskuspankkien likvideettikampanja tulisi näkymään jollain tavalla pääomamarkkinoilla.
Keskuspankit tarjoavat lähes rajatonta luottoa pankeille melkein nollakorolla ja ostavat valtioiden velkakirjoja ja muita sijoitustodistuksia markkinoilta vapauttaen muiden toimijoiden varallisuutta muuhun käyttöön. USA:ssa valtio pumppaa lisää rahaa AIG:n tappioiden kattamiseksi, mutta CDS-kasinon ollessa nollasummapeliä, valtion raha päätyy suoraan kasinon voittaneiden osapuolten tileille Goldman Sachsille, Deutsche Bankille yms. Ja kyse oli kymmenistä, jopa sadoista miljardeista dollareista.
Näin ollen jättiläismäisiä määriä rahaa on odottamassa sijoituskohdetta. Kun reaalimaailmassa investoiminen lähes joka alalla vaikuttavan ylikapasiteetin takia on kannattamatonta, tuottoja tullaan hakemaan pääomamarkkinoilta. Näin pienetkin valonpilkahdukset aiheuttavat räjähdysmäisiä nousuja osakemarkkinoilla. Myös teollisuudessa paljon käytettävien metallien ja öljyn hinta näyttäisi kääntyneen nousuun.
Marc Faberin mielestä osakkeet lähtevät nousuun, mutta kansantaloudet eivät.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aeDRhNolpJIg&refer=home
“Equities could rally between here and the end of April,” Faber said in an interview with Bloomberg Television. “The government’s efforts will fail to boost economic activity. They can boost stocks. Stocks have adjusted meaningfully.”
Tähän onkin helppo yhtyä. Pessimistisestä ylilyönnistä palaudutaan jo pienten hyvien uutisten voimia ja ylenpalttinen likviditeetti vahvistaa suuntaa... kunnes taas jossain vaiheessa keväällä aletaan huolestua uusista pankkiruumiista, yritysten heikentyvistä tuloksista, pahenevasta työttömyydestä jne.
Vanha sanonta pitänee paikkansa tänä vuonna paremmin kuin koskaan: "Stocks will fluctuate".
Reaalitaloudessa ei siis ole mitään valoa näkyvissä, mutta on vaikea kuvitella ettei keskuspankkien likvideettikampanja tulisi näkymään jollain tavalla pääomamarkkinoilla.
Keskuspankit tarjoavat lähes rajatonta luottoa pankeille melkein nollakorolla ja ostavat valtioiden velkakirjoja ja muita sijoitustodistuksia markkinoilta vapauttaen muiden toimijoiden varallisuutta muuhun käyttöön. USA:ssa valtio pumppaa lisää rahaa AIG:n tappioiden kattamiseksi, mutta CDS-kasinon ollessa nollasummapeliä, valtion raha päätyy suoraan kasinon voittaneiden osapuolten tileille Goldman Sachsille, Deutsche Bankille yms. Ja kyse oli kymmenistä, jopa sadoista miljardeista dollareista.
Näin ollen jättiläismäisiä määriä rahaa on odottamassa sijoituskohdetta. Kun reaalimaailmassa investoiminen lähes joka alalla vaikuttavan ylikapasiteetin takia on kannattamatonta, tuottoja tullaan hakemaan pääomamarkkinoilta. Näin pienetkin valonpilkahdukset aiheuttavat räjähdysmäisiä nousuja osakemarkkinoilla. Myös teollisuudessa paljon käytettävien metallien ja öljyn hinta näyttäisi kääntyneen nousuun.
Marc Faberin mielestä osakkeet lähtevät nousuun, mutta kansantaloudet eivät.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aeDRhNolpJIg&refer=home
“Equities could rally between here and the end of April,” Faber said in an interview with Bloomberg Television. “The government’s efforts will fail to boost economic activity. They can boost stocks. Stocks have adjusted meaningfully.”
Tähän onkin helppo yhtyä. Pessimistisestä ylilyönnistä palaudutaan jo pienten hyvien uutisten voimia ja ylenpalttinen likviditeetti vahvistaa suuntaa... kunnes taas jossain vaiheessa keväällä aletaan huolestua uusista pankkiruumiista, yritysten heikentyvistä tuloksista, pahenevasta työttömyydestä jne.
Vanha sanonta pitänee paikkansa tänä vuonna paremmin kuin koskaan: "Stocks will fluctuate".
maanantai 9. maaliskuuta 2009
USA:n talous, helmikuun kooste
Calculated risk on yksi parhaista talousblogeista. Suosittelen lämpimästi.
http://www.calculatedriskblog.com/
Tässä helmikuun keskeiset taloustilastot käyrien kanssa havainnollistettuna. Ei yksinkertaisesti mitään valoa tunnelin päässä.
http://www.calculatedriskblog.com/2009/02/february-economic-summary-in-graphs.html
http://www.calculatedriskblog.com/
Tässä helmikuun keskeiset taloustilastot käyrien kanssa havainnollistettuna. Ei yksinkertaisesti mitään valoa tunnelin päässä.
http://www.calculatedriskblog.com/2009/02/february-economic-summary-in-graphs.html
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
Rahaa tyhjästä - mitä tuleman pitää?
Keskuspankkien ja valtioiden keinovalikoima talouskriisin torjunnassa alkaa olla varsin selvä; nollakorot, pankkijärjestelmän antelias tukeminen ja valtioiden alijäämien kattaminen setelirahoituksella. Teorian mukaan rahamäärän kasvattaminen johtaa sen arvon alenemiseen eli uhkana on voimakas inflaatio. Nythän kuitenkin ollaan deflaatiossa eli ainakin lyhytaikaisesti rahan arvo on lisääntynyt.
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, jolla on keskeinen merkitys siihen, miten sijoittajan kannattaa pääomiaan suunnata. Inflatorisessa ympäristössä hyviä sijoituskohteita ovat raaka-aineet, varsinkin jalometallit, kiinteistöt ja osakkeet. Deflaatiossa korkosijoitukset ja yksinkertaisesti käteinen kasvattavat arvoaan.
Mitkä ovat mekanismit, joiden kautta rahan luominen tyhjästä purkautuu talouteen? Tämä on kysymys, johon yksiselitteistä vastausta ei taida löytyä. En ole ainakaan itse löytänyt.
John Rubinon haastattelu ainakin osittain sivuaa aihetta.
http://www.dnaindia.com/report.asp?newsid=1237005&pageid=0
The dollar's strength is a perverse result of so much dollar-denominated debt being created in the past couple of decades. As hedge funds, for instance, are forced to liquidate their investments, they have to pay off dollar-denominated debts, which means they have to acquire dollars. This drives up the exchange rate of the dollar.
Tämä on järkeenkäypä selitys dollarin viimeaikaiselle vahvuudelle muita valuuttoja vastaan. Markkinoiden liikkeet antavat tukea tälle, dollarilla on tapana vahvistua reilusti aina kun osakkeet sukeltavat syvemmälle.
The only solution that the US government seems to have for all the financial troubles is printing more and more dollars...It may seem to work for a while, as all those newly printed dollars offset the collapse in asset values and bank balance sheets. But that period of relative calm will turn out to be the eye of the storm. When the growing mountain of paper currency causes the dollar's value to collapse (against real things such as gold and oil, if not against the other paper currencies), then we'll enter the next, much more serious stage of the financial crisis, in which falling currencies will push up long-term interest rates, which in turn will crush what's left of the world's financial system.
Raaka-aineiden hintojen nousu ja pitkien korkojen nousu olisivat siis ratkaisevat merkit talouskriisin seuraavan vaiheen alkamisesta...
European Union seems to have held out against the idea of printing more euros...There's no way to know exactly when an oversupply of currency will cause a financial crisis. But eventually it will. The Euro Zone looks especially vulnerable because it's made up of countries in vastly different situations. Germany can temporarily bail out Spain and Greece, but eventually the system looks likely to spin apart, with hard-to-predict -- but clearly dire -- results for the euro.
EMU:n hajoaminen Euroopan kohtalona. Tästä olen samaa mieltä ja pidän jopa toivottavana näin suomalaisesta näkökulmasta. Maan perusteollisuuden kilpailukyky täytyy saada palautettua.
We've reached the final stage of currency destruction: "inflate or die". The government sees no choice but to try to revive the old borrow and spend system, even though soaring debt levels make that impossible. The inevitable result is a currency crisis of historic proportions.
We're at the point where whoever needs money gets it. Since paper money isn't real -- it's just a computer entry -- the numbers have lost any meaning, and governments can just hand cash to anyone. This is a completely predictable stage in the death spiral of fiat currencies, and it will continue until the market stops it.
Synkkiä ennustuksia, joille ei vielä ole löydettävissä muuta kuin teoreettista pohjaa. Kulta ja hopea sijoitussuosituksena.
Hyvä artikkeli.
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, jolla on keskeinen merkitys siihen, miten sijoittajan kannattaa pääomiaan suunnata. Inflatorisessa ympäristössä hyviä sijoituskohteita ovat raaka-aineet, varsinkin jalometallit, kiinteistöt ja osakkeet. Deflaatiossa korkosijoitukset ja yksinkertaisesti käteinen kasvattavat arvoaan.
Mitkä ovat mekanismit, joiden kautta rahan luominen tyhjästä purkautuu talouteen? Tämä on kysymys, johon yksiselitteistä vastausta ei taida löytyä. En ole ainakaan itse löytänyt.
John Rubinon haastattelu ainakin osittain sivuaa aihetta.
http://www.dnaindia.com/report.asp?newsid=1237005&pageid=0
The dollar's strength is a perverse result of so much dollar-denominated debt being created in the past couple of decades. As hedge funds, for instance, are forced to liquidate their investments, they have to pay off dollar-denominated debts, which means they have to acquire dollars. This drives up the exchange rate of the dollar.
Tämä on järkeenkäypä selitys dollarin viimeaikaiselle vahvuudelle muita valuuttoja vastaan. Markkinoiden liikkeet antavat tukea tälle, dollarilla on tapana vahvistua reilusti aina kun osakkeet sukeltavat syvemmälle.
The only solution that the US government seems to have for all the financial troubles is printing more and more dollars...It may seem to work for a while, as all those newly printed dollars offset the collapse in asset values and bank balance sheets. But that period of relative calm will turn out to be the eye of the storm. When the growing mountain of paper currency causes the dollar's value to collapse (against real things such as gold and oil, if not against the other paper currencies), then we'll enter the next, much more serious stage of the financial crisis, in which falling currencies will push up long-term interest rates, which in turn will crush what's left of the world's financial system.
Raaka-aineiden hintojen nousu ja pitkien korkojen nousu olisivat siis ratkaisevat merkit talouskriisin seuraavan vaiheen alkamisesta...
European Union seems to have held out against the idea of printing more euros...There's no way to know exactly when an oversupply of currency will cause a financial crisis. But eventually it will. The Euro Zone looks especially vulnerable because it's made up of countries in vastly different situations. Germany can temporarily bail out Spain and Greece, but eventually the system looks likely to spin apart, with hard-to-predict -- but clearly dire -- results for the euro.
EMU:n hajoaminen Euroopan kohtalona. Tästä olen samaa mieltä ja pidän jopa toivottavana näin suomalaisesta näkökulmasta. Maan perusteollisuuden kilpailukyky täytyy saada palautettua.
We've reached the final stage of currency destruction: "inflate or die". The government sees no choice but to try to revive the old borrow and spend system, even though soaring debt levels make that impossible. The inevitable result is a currency crisis of historic proportions.
We're at the point where whoever needs money gets it. Since paper money isn't real -- it's just a computer entry -- the numbers have lost any meaning, and governments can just hand cash to anyone. This is a completely predictable stage in the death spiral of fiat currencies, and it will continue until the market stops it.
Synkkiä ennustuksia, joille ei vielä ole löydettävissä muuta kuin teoreettista pohjaa. Kulta ja hopea sijoitussuosituksena.
Hyvä artikkeli.
perjantai 6. maaliskuuta 2009
M-realin kuolinkellot
Tulosvaroitus:
Kysyntä- ja toimitusmäärät ovat jääneet arvioitua heikommiksi ja tuotannonrajoituksia on jouduttu jatkamaan suunniteltua laajemmin. Lisäksi sellun hinta on jatkanut voimakasta laskuaan alkuvuoden aikana ja selluvarastot ovat kasvaneet.
M-realilla ei lisäksi ole aavistustakaan, miten kysyntä jatkossa kehittyy.
Yleistalouteen liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden takia tulosennusteiden antaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen haasteellista. Tästä johtuen M-real ei tulevaisuuden näkymiä esittäessään toistaiseksi anna ennusteita arvioidusta tuloskehityksestä.
Kulissien takana yhtiötä luultavasti jo pilkotaan kuumeisesti.
Kysyntä- ja toimitusmäärät ovat jääneet arvioitua heikommiksi ja tuotannonrajoituksia on jouduttu jatkamaan suunniteltua laajemmin. Lisäksi sellun hinta on jatkanut voimakasta laskuaan alkuvuoden aikana ja selluvarastot ovat kasvaneet.
M-realilla ei lisäksi ole aavistustakaan, miten kysyntä jatkossa kehittyy.
Yleistalouteen liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden takia tulosennusteiden antaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen haasteellista. Tästä johtuen M-real ei tulevaisuuden näkymiä esittäessään toistaiseksi anna ennusteita arvioidusta tuloskehityksestä.
Kulissien takana yhtiötä luultavasti jo pilkotaan kuumeisesti.
torstai 5. maaliskuuta 2009
Quantitative easing?
Euroopan ja Britannian keskuspankit laskivat eilen korkojaan. Siinä ei ollut mitään sen kummallisempaa. Liike oli markkinoiden odotusten mukainen. Sen sijaan uutinen oli se, että Bank of England ilmoitti aloittavansa valtion velkakirjojen eli 'gilttien' ja yritysten velkakirjojen ostamisen. Sitoumuksen määrä on 150 miljardia puntaa.
Kyseessä on toimenpide, joka ennen kutsuttiin "rahan painamiseksi". Nyt sitä kutsutaan termillä "quantitative easing". Aihetta voi opiskella esim. Telegraphin verkkosivuilta.
http://www.telegraph.co.uk/finance/
With investors piling into gilts in anticipation of the auctions, the first of which is next Wednesday, gilt prices jumped by the biggest amount for at least 17 years, with some declaring it the most dramatic day in UK government debt in history.
At the press of a button, the Government now plans to create £150bn of extra folding stuff and use it to buy assets off private investors, whether they be banks, companies or pension funds. Its aim is to increase the volume of money in the system, stimulate economic growth and drive down long-term interest rates.
Even Darling and King can have no idea whether it will actually work. Creating money is, after all, an illusion – and, in normal times, leads to Zimbabwe-style hyper-inflation.
A bit of inflation might be a welcome side-effect of this hocus-pocus, as it drives down the value of the debts we have to pay back. The problem is that, once our two conjurers have unleashed the inflationary genie, getting it back into the bottle is no mean feat.
Tätä touhua on kokeiltu viimeksi Japanissa, mutta laihoin tuloksin. Lähellä nollaa olevan koron takia raha jäi seisomaan pankkien taseisiin eikä likviditetti parantunut odotetulla tavalla. Krugman on analysoinut tilannetta viime syksynä.
http://krugman.blogs.nytimes.com/2008/09/22/the-humbling-of-the-fed-wonkish/
Kyseessä on toimenpide, joka ennen kutsuttiin "rahan painamiseksi". Nyt sitä kutsutaan termillä "quantitative easing". Aihetta voi opiskella esim. Telegraphin verkkosivuilta.
http://www.telegraph.co.uk/finance/
With investors piling into gilts in anticipation of the auctions, the first of which is next Wednesday, gilt prices jumped by the biggest amount for at least 17 years, with some declaring it the most dramatic day in UK government debt in history.
At the press of a button, the Government now plans to create £150bn of extra folding stuff and use it to buy assets off private investors, whether they be banks, companies or pension funds. Its aim is to increase the volume of money in the system, stimulate economic growth and drive down long-term interest rates.
Even Darling and King can have no idea whether it will actually work. Creating money is, after all, an illusion – and, in normal times, leads to Zimbabwe-style hyper-inflation.
A bit of inflation might be a welcome side-effect of this hocus-pocus, as it drives down the value of the debts we have to pay back. The problem is that, once our two conjurers have unleashed the inflationary genie, getting it back into the bottle is no mean feat.
Tätä touhua on kokeiltu viimeksi Japanissa, mutta laihoin tuloksin. Lähellä nollaa olevan koron takia raha jäi seisomaan pankkien taseisiin eikä likviditetti parantunut odotetulla tavalla. Krugman on analysoinut tilannetta viime syksynä.
http://krugman.blogs.nytimes.com/2008/09/22/the-humbling-of-the-fed-wonkish/
USA:n talletussuojarahastolle 500 miljardia
Viime vuonna USA:ssa meni 25 pankkia nurin ja tämän vuoden alussa jo 16. Kongressin hyväksymän bailout-rahaston lisäksi nyt haetaan 500 miljardia, joilla turvataan tallettajien rahoja pankkien konkursseissa. Kuinkahan paljon tämä pankkikriisi tulee kokonaisuudessaan vielä kustantamaan?
http://online.wsj.com/article/SB123630125365247061.html
Sivullinen tarkkailija on varsin hämääntynyt mittasuhteista; uutisissa esiintyvien lukujen kertaluokka on sujuvasti vaihtumassa miljardeista biljooniin.
Lyhyellä matematiikalla voidaan laskea, että USA:n budjettiehdotuksen mukainen alijäämä tarkoittaa miljardin dollarin kuluttamista tasan viidessä tunnissa. Liittovaltion rahoitustarve on siis 200 miljoonaa tunnissa, 3,3 miljoonaa minuutissa, 55 555 dollaria sekunnissa.
http://online.wsj.com/article/SB123630125365247061.html
Sivullinen tarkkailija on varsin hämääntynyt mittasuhteista; uutisissa esiintyvien lukujen kertaluokka on sujuvasti vaihtumassa miljardeista biljooniin.
Lyhyellä matematiikalla voidaan laskea, että USA:n budjettiehdotuksen mukainen alijäämä tarkoittaa miljardin dollarin kuluttamista tasan viidessä tunnissa. Liittovaltion rahoitustarve on siis 200 miljoonaa tunnissa, 3,3 miljoonaa minuutissa, 55 555 dollaria sekunnissa.
GM nosti kädet ylös
Sekä tilintarkastajat että yhtiö itse varoittavat, että yhtiön tulevaisuus on vaakalaudalla.
http://biz.yahoo.com/ap/090305/gm_annual_report.html
GM, the report said, is highly dependent on auto sales volume, which dropped rapidly last year. "There is no assurance that the global automobile market will recover or that it will not suffer a significant further downturn," the company wrote.
Yhtiön viime vuoden tappio oli 30 miljardia ja tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden USA:n myyntiluvut on julkaistu; myynti on laskenut pyöreästi 50% edellisvuodesta. GM:n tappiot eivät siis vaikuta olevan ainakaan pienenemässä.
Firma on klassinen ajastaan jälkeen jäänyt dinosaurus, joka pitäisi ajaa nurin niin nopeasti kuin mahdollista. Vaikka konkurssi kasvattaisi miljoonilla USA:n työttömyyttä tai aiheuttaisi satojen miljardien tappiot luottomarkkinoilla, kyseessä on perustavaa laatua oleva testi USA:n nykyhallinnolle, kuinka se suhtautuu vapaaseen markkinatalouteen.
http://biz.yahoo.com/ap/090305/gm_annual_report.html
GM, the report said, is highly dependent on auto sales volume, which dropped rapidly last year. "There is no assurance that the global automobile market will recover or that it will not suffer a significant further downturn," the company wrote.
Yhtiön viime vuoden tappio oli 30 miljardia ja tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden USA:n myyntiluvut on julkaistu; myynti on laskenut pyöreästi 50% edellisvuodesta. GM:n tappiot eivät siis vaikuta olevan ainakaan pienenemässä.
Firma on klassinen ajastaan jälkeen jäänyt dinosaurus, joka pitäisi ajaa nurin niin nopeasti kuin mahdollista. Vaikka konkurssi kasvattaisi miljoonilla USA:n työttömyyttä tai aiheuttaisi satojen miljardien tappiot luottomarkkinoilla, kyseessä on perustavaa laatua oleva testi USA:n nykyhallinnolle, kuinka se suhtautuu vapaaseen markkinatalouteen.
Salainen pankkituki?
Finanssikriisi on paljastanut mitä ihmeellisimpiä manöövereitä Washingtonin ja Wall Streetin välillä. Kun tällaisia uutisia lukee, niin korruption ja väärinkäytösten löyhkä haisee Suomeen asti.
Nyt Federal Reserve kieltäytyy kertomasta miten paljon 1 900 miljardin hätälainoituksesta millekin pankille on annettu ja millaisia vakuuksia ja millä arvoilla on hyväksytty.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aG0_2ZIA96TI
On Oct. 25, Bloomberg filed another request, expanding the range of when the collateral was posted. It sued Nov. 7. In response to Bloomberg’s request, the Fed said the U.S. is facing “an unprecedented crisis” in which “loss in confidence in and between financial institutions can occur with lightning speed and devastating effects.”
Tämäkö sitä konfidenssia parantaa, kun veronmaksajilta otetaan 1,9 biljoonaa ja jaetaan se salaisin ehdoin eteenpäin?
Nyt Federal Reserve kieltäytyy kertomasta miten paljon 1 900 miljardin hätälainoituksesta millekin pankille on annettu ja millaisia vakuuksia ja millä arvoilla on hyväksytty.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aG0_2ZIA96TI
On Oct. 25, Bloomberg filed another request, expanding the range of when the collateral was posted. It sued Nov. 7. In response to Bloomberg’s request, the Fed said the U.S. is facing “an unprecedented crisis” in which “loss in confidence in and between financial institutions can occur with lightning speed and devastating effects.”
Tämäkö sitä konfidenssia parantaa, kun veronmaksajilta otetaan 1,9 biljoonaa ja jaetaan se salaisin ehdoin eteenpäin?
Kiinan talous kasvaa 8% ?
Jotenkin nämä eri maiden valtionjohdon talousennusteet laittaa ihmettelemään, että ketä tässä yritetään sumuttaa?
http://biz.yahoo.com/ap/090305/as_china_economy.html
Obamakin eilen ohjeisti amerikkalaisia ostamaan osakkeita. Fundamentally strong economy.
http://www.youtube.com/watch?v=p9w03r5inWY
http://biz.yahoo.com/ap/090305/as_china_economy.html
Obamakin eilen ohjeisti amerikkalaisia ostamaan osakkeita. Fundamentally strong economy.
http://www.youtube.com/watch?v=p9w03r5inWY
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Osakesijoittaja kuin Liisa Ihmemaassa
Ottamatta sen kummemmin kantaa siihen, mitä osakekursseille on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana, voidaan todeta, että yhtiöiden ja toimialojen tulevaisuuden arviointi on muuttunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi.
Olen aikaisemmin käyttänyt osakkeiden "fair valuen" arvioimisessa menetelmää, jossa yhtiön taseessa olevaa omaa pääomaa arvostetaan sen perusteella, miten sen arvioidaan tuottavan tulevaisuudessa. Pohjana oman pääoman tuoton arvioinnissa käytetään historiadataa ja sen jälkeen käydään läpi pääasiassa Porterin toimiala-analyysin kautta muutokset yrityksen ja toimialan rakenteissa, joka kertoo suunnan mihin oman pääoman tuotto todennäköisimmin on muuttumassa.
Menetelmän soveltamisessa kohdataan nyt useita ongelmia:
- Yritysten historiadata perustuu poikkeukselliseen kysyntäkuplaan, joka on paisuttanut yritysten tuloksia. Ei voida olettaa, että historiadata edustaa normaalitilannetta, johon palattaisiin pikkuhiljaa talouden notkon jälkeen.
- Yritysten taseet ja niiden sisältämä oma pääoma perustuu osittain kysyntäkuplan aikaiseen arvostustasoon. Ei tiedetä miten kuranttia tavaraa taseissa on... pankeista nyt edes puhumatta.
- Poikkeuksellinen talouslama vaikuttaa yritysten ja toimialojen rakenteisiin tavalla, josta emme voi löytää minkäänlaista vertailukohtaa historiasta. Mitkä toimialat kärsivät suurimmat kysynnän romahdukset? Millainen korkotaso on jatkossa? Elämmekö jatkossa inflatorisessa vaiko deflatorisessa taloudessa? Paljon kysymysmerkkejä.
- Suuret taloudelliset muutokset aiheuttavat poliittisia muutoksia. Valtiot puuttuvat ennennäkemättömällä tavalla eri toimialojen kilpailuun. Finanssi-, auto- ja lentoliikennetoimialat ovat ajautumassa lähes kokonaan valtioiden kontrolliin. Protektionismi heiluttelee globaalissa mittakaavassa toimivien toimialojen asetelmia.
Nämä epävarmuudet näkyvät suurena heilahteluna osakekursseissa. Suurin osa osakkeista on pudonnut 10-15 vuoden takaisille tasoilleen. Sijoittajat odottavat pölyn laskeutumista, ennenkuin tekevät arvioita yritysten arvoista uudessa tilanteessa.
Useampi kuin yksi sijoittaja on sanonut, että "yritysanalyysi on turhaa, koska kukaan ei tiedä mitä on tapahtumassa". Lähes kaikki katseet ovat siis kansantaloudellisissa tapahtumissa.
Olen aikaisemmin käyttänyt osakkeiden "fair valuen" arvioimisessa menetelmää, jossa yhtiön taseessa olevaa omaa pääomaa arvostetaan sen perusteella, miten sen arvioidaan tuottavan tulevaisuudessa. Pohjana oman pääoman tuoton arvioinnissa käytetään historiadataa ja sen jälkeen käydään läpi pääasiassa Porterin toimiala-analyysin kautta muutokset yrityksen ja toimialan rakenteissa, joka kertoo suunnan mihin oman pääoman tuotto todennäköisimmin on muuttumassa.
Menetelmän soveltamisessa kohdataan nyt useita ongelmia:
- Yritysten historiadata perustuu poikkeukselliseen kysyntäkuplaan, joka on paisuttanut yritysten tuloksia. Ei voida olettaa, että historiadata edustaa normaalitilannetta, johon palattaisiin pikkuhiljaa talouden notkon jälkeen.
- Yritysten taseet ja niiden sisältämä oma pääoma perustuu osittain kysyntäkuplan aikaiseen arvostustasoon. Ei tiedetä miten kuranttia tavaraa taseissa on... pankeista nyt edes puhumatta.
- Poikkeuksellinen talouslama vaikuttaa yritysten ja toimialojen rakenteisiin tavalla, josta emme voi löytää minkäänlaista vertailukohtaa historiasta. Mitkä toimialat kärsivät suurimmat kysynnän romahdukset? Millainen korkotaso on jatkossa? Elämmekö jatkossa inflatorisessa vaiko deflatorisessa taloudessa? Paljon kysymysmerkkejä.
- Suuret taloudelliset muutokset aiheuttavat poliittisia muutoksia. Valtiot puuttuvat ennennäkemättömällä tavalla eri toimialojen kilpailuun. Finanssi-, auto- ja lentoliikennetoimialat ovat ajautumassa lähes kokonaan valtioiden kontrolliin. Protektionismi heiluttelee globaalissa mittakaavassa toimivien toimialojen asetelmia.
Nämä epävarmuudet näkyvät suurena heilahteluna osakekursseissa. Suurin osa osakkeista on pudonnut 10-15 vuoden takaisille tasoilleen. Sijoittajat odottavat pölyn laskeutumista, ennenkuin tekevät arvioita yritysten arvoista uudessa tilanteessa.
Useampi kuin yksi sijoittaja on sanonut, että "yritysanalyysi on turhaa, koska kukaan ei tiedä mitä on tapahtumassa". Lähes kaikki katseet ovat siis kansantaloudellisissa tapahtumissa.
Veronmaksaja pelastaa Wall Streetin
AIG on tämän viikon kestoaihe USA:n talousmediassa. Yhtiö teki Q4:lla yli 60 miljardin dollarin tappion ja hallitus heitti uuden pelastusrenkaan yhtiölle. Piikki on auki ja näyttää tällä hetkellä lukemaa 160 miljardia dollaria.
http://www.marketwatch.com/news/story/Pressure-grows-reveal-AIGs-major/story.aspx?guid=%7B677481AF%2D8AC4%2D4FFD%2DAE8C%2D3D8EE2F09C75%7D
Päättäjillä ja veronmaksajilla on siellä pinna kireällä ja aivan aiheesta. Yksinkertaistettuna AIG:n ongelmat ovat aiheutuneet jättiläismäisen johdannaispelin tappioista. USA:n hallitus on perustellut avointa piikkiä sillä, että finanssimarkkinoiden toiminta täytyy varmistaa, sillä AIG:n konkurssi aiheuttaisi suurten vastapuoliriskien toteutumisen. Käytännössä veronmaksajat siis ojentavat rahaa niille, jotka ovat pokeripöydän voitollisia osapuolia. Talousmedian julkistamien tietojen mukaan suurimmat saatavat AIG:n johdannaissopimuksista ovat Goldman Sachs, Merrill Lynch (=Bank of America) ja Deutsche Bank.
Niinhän siinä loppujen lopuksi käy, kun peli menee liian suureksi. Voitot jäävät Wall Streetille ja tappiot katetaan veronmaksajien varoista. Marketwatchin jutun mukaan AIG:n CDS-sopimussalkku on edelleen yli 300 miljardin dollarin kokoinen, vaikka siitä on neljännes ehditty purkaa valtion väliintulon jälkeen.
http://www.marketwatch.com/news/story/Pressure-grows-reveal-AIGs-major/story.aspx?guid=%7B677481AF%2D8AC4%2D4FFD%2DAE8C%2D3D8EE2F09C75%7D
Päättäjillä ja veronmaksajilla on siellä pinna kireällä ja aivan aiheesta. Yksinkertaistettuna AIG:n ongelmat ovat aiheutuneet jättiläismäisen johdannaispelin tappioista. USA:n hallitus on perustellut avointa piikkiä sillä, että finanssimarkkinoiden toiminta täytyy varmistaa, sillä AIG:n konkurssi aiheuttaisi suurten vastapuoliriskien toteutumisen. Käytännössä veronmaksajat siis ojentavat rahaa niille, jotka ovat pokeripöydän voitollisia osapuolia. Talousmedian julkistamien tietojen mukaan suurimmat saatavat AIG:n johdannaissopimuksista ovat Goldman Sachs, Merrill Lynch (=Bank of America) ja Deutsche Bank.
Niinhän siinä loppujen lopuksi käy, kun peli menee liian suureksi. Voitot jäävät Wall Streetille ja tappiot katetaan veronmaksajien varoista. Marketwatchin jutun mukaan AIG:n CDS-sopimussalkku on edelleen yli 300 miljardin dollarin kokoinen, vaikka siitä on neljännes ehditty purkaa valtion väliintulon jälkeen.
tiistai 3. maaliskuuta 2009
Jatkoa USA:n budjettivaje / velkaongelmaan
Obaman budjettiehdotus näytti siis alijäämää 1 752 miljardia dollaria. Vaikka luku on giganttinen, näyttäisi vahvasti siltä, että todellisuudessa velkaa joudutaan tekemään vielä enemmän. Budjettiehdotus perustuu hiuksen hienon talouskasvun (!) olettamukselle.
Sitten asiaan. Tässä kirjoituksessa pohdiskellaan samaa asiaa, minkä otin esille muutama päivä sitten; kuka rahoittaa tämän valtavan budjettialijäämän?
http://www.financialsense.com/fsu/editorials/2009/0302.html
Funding can come from only three places:
1) Higher Government taxes
2) More Government borrowing
3) More, freshly printed Federal Reserve notes, if that borrowing is Monetized by the Federal Reserve
Näistä ensimmäinen ei uuden presidentin linjan mukaan tule olemaan ratkaisu. Toisen avulla velka on onnistuttu rahoittamaan Bush II:n valtakaudella. Entäpä nyt?
Does the U.S buyer have the savings? Sad to say, and well-documented by numerous analysts, the U.S. savings rate has been going down, for years. The buy-now-pay-later mentality has put the U.S. in debt up to it ears.
Kotimaasta ei löydy...
In fact, in this decade, foreigners have absorbed nearly 80% of the Government’s Public Debt offerings.
In November, China announced a $585 billion economic stimulus package to be fully invested by the end of 2010.The Chinese government agreed to provide only $170 billion of the funds. How will China raise the other $415 billion for continuous use until the end of 2010? The only reserve China can tap into to finance its stimulus package is its $1.9 trillion foreign exchange reserves, $585 billion of which is in US Treasury securities.
Kiina käyttää pääomat omaan stimulointiin...
Japan is facing enormous headwinds as its quality-focused exports are suffering massive demand destruction as its consumers abroad lose wealth at epic proportions. Japan was a net seller of US Treasuries in 2008 and it is highly unlikely it will switch to being a net buyer anytime soon.
Japani... nope!
As oil prices tank, so will OPEC nations' economies and they too will have no wealth to buy up more American debt.
Öljynviejilläkin vaikeata...
Ja johtopäätös:
With an insolvent public and no foreign demand for Treasuries, the Federal Reserve will monetize debt to finance its continued bailouts and economic stimulus.
Sitten asiaan. Tässä kirjoituksessa pohdiskellaan samaa asiaa, minkä otin esille muutama päivä sitten; kuka rahoittaa tämän valtavan budjettialijäämän?
http://www.financialsense.com/fsu/editorials/2009/0302.html
Funding can come from only three places:
1) Higher Government taxes
2) More Government borrowing
3) More, freshly printed Federal Reserve notes, if that borrowing is Monetized by the Federal Reserve
Näistä ensimmäinen ei uuden presidentin linjan mukaan tule olemaan ratkaisu. Toisen avulla velka on onnistuttu rahoittamaan Bush II:n valtakaudella. Entäpä nyt?
Does the U.S buyer have the savings? Sad to say, and well-documented by numerous analysts, the U.S. savings rate has been going down, for years. The buy-now-pay-later mentality has put the U.S. in debt up to it ears.
Kotimaasta ei löydy...
In fact, in this decade, foreigners have absorbed nearly 80% of the Government’s Public Debt offerings.
In November, China announced a $585 billion economic stimulus package to be fully invested by the end of 2010.The Chinese government agreed to provide only $170 billion of the funds. How will China raise the other $415 billion for continuous use until the end of 2010? The only reserve China can tap into to finance its stimulus package is its $1.9 trillion foreign exchange reserves, $585 billion of which is in US Treasury securities.
Kiina käyttää pääomat omaan stimulointiin...
Japan is facing enormous headwinds as its quality-focused exports are suffering massive demand destruction as its consumers abroad lose wealth at epic proportions. Japan was a net seller of US Treasuries in 2008 and it is highly unlikely it will switch to being a net buyer anytime soon.
Japani... nope!
As oil prices tank, so will OPEC nations' economies and they too will have no wealth to buy up more American debt.
Öljynviejilläkin vaikeata...
Ja johtopäätös:
With an insolvent public and no foreign demand for Treasuries, the Federal Reserve will monetize debt to finance its continued bailouts and economic stimulus.
Luotonannon kiristyminen jatkuu
Niin sanottuna subprime-kriisinä alkanut luotonannon supistuminen on levinnyt muiden asuntolainatyyppien kautta nyt myös toimisto- ja liikekiinteistöluottoihin sekä kulutusluottoihin. Pankeilla on USA:ssa käynnissä täydellinen paniikkijarrutus.
http://www.federalreserve.gov/boarddocs/snloansurvey/200902/default.htm
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=adCwmmkzFI3U
Nämä luottomarkkinat lienevät samaa suuruusluokkaa kuin subprime-asuntolainat, ja näitäkin on paketoitu myytäväksi kansainvälisille markkinoille.
Voiteluaineen (edullinen luotto) loppuessa on helppo ennustaa, että toimisto- ja liikerakentaminen on romahtamassa täydellisesti ensin Yhdysvalloissa ja vähän myöhemmin muualla maailmassa. Kulutusluottojen kiristyminen voi pahentaa tilannetta vähittäiskaupassa ja asuntomarkkinoilla, kun rahapulassa olevien ihmisten joustot loppuvat. Kierre syvenee ja työttömyyden kasvu voi edelleen kiihtyä.
Lisäys klo 17.18
FEDin vastaus ongelmiin: http://biz.yahoo.com/ap/090303/fed_consumer_credit.html
http://www.federalreserve.gov/boarddocs/snloansurvey/200902/default.htm
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=adCwmmkzFI3U
Nämä luottomarkkinat lienevät samaa suuruusluokkaa kuin subprime-asuntolainat, ja näitäkin on paketoitu myytäväksi kansainvälisille markkinoille.
Voiteluaineen (edullinen luotto) loppuessa on helppo ennustaa, että toimisto- ja liikerakentaminen on romahtamassa täydellisesti ensin Yhdysvalloissa ja vähän myöhemmin muualla maailmassa. Kulutusluottojen kiristyminen voi pahentaa tilannetta vähittäiskaupassa ja asuntomarkkinoilla, kun rahapulassa olevien ihmisten joustot loppuvat. Kierre syvenee ja työttömyyden kasvu voi edelleen kiihtyä.
Lisäys klo 17.18
FEDin vastaus ongelmiin: http://biz.yahoo.com/ap/090303/fed_consumer_credit.html
Spekulaatiokuplan taustoja
Pääomamarkkinoille syntyy aika ajoin tilanteita, joissa kaikki sijoittajat ovat yhtä aikaa samojen arvopapereiden kimpussa ja hinnat karkaavat käsistä. Tämä kuuluu tavallaan markkinoiden luonteeseen. Normaalisti huomataan ajoissa, että tulevaisuuden odotukset ovat liian ruusuiset, hinnat liian korkealla ja riskejä aliarvioitu.
Joskus tapahtuu kuitenkin niin, että homma karkaa käsistä eikä oikein kukaan tiedä miten arvopapereita hinnoitellaan. Pitää vaan olla mukana, kun hinnat nousevat nousemistaan ja pankista saa edullista krediittia.
Wired-lehti kirjoittaa maaliskuun numerossa hyvän yhteenvedon tämänkertaisen kuplan perusteista.
http://www.wired.com/techbiz/it/magazine/17-03/wp_quant?currentPage=all
The only thing that matters is the final correlation number—one clean, simple, all-sufficient figure that sums up everything.
Siis yksi virheellinen kaava on ohjannut finanssitavaratalot, vipurahastot ja muut sijoittajat tekemään korkoarbitraasia väärän riskiolettaman perusteella. Otat pankista edullista lainaa, sijoitat riskittömään kolmen A:n CDO-siivuun ja saat korkoeron lompsaan. Helppoa ja riskitöntä? Primääristen velkakirjamarkkinoiden jäädessä liian pieniksi ruokahalun kasvaessa, keksittiin myös jatkaa markkinaa luottoswappien avulla.
If you're an investor, you have a choice these days: You can either lend directly to borrowers or sell investors credit default swaps, insurance against those same borrowers defaulting. Either way, you get a regular income stream—interest payments or insurance payments—and either way, if the borrower defaults, you lose a lot of money. The returns on both strategies are nearly identical, but because an unlimited number of credit default swaps can be sold against each borrower, the supply of swaps isn't constrained the way the supply of bonds is, so the CDS market managed to grow extremely rapidly. Though credit default swaps were relatively new when Li's paper came out, they soon became a bigger and more liquid market than the bonds on which they were based.
At the end of 2001, there was $920 billion in credit default swaps outstanding. By the end of 2007, that number had skyrocketed to more than $62 trillion. The CDO market, which stood at $275 billion in 2000, grew to $4.7 trillion by 2006.
Siis 62 biljoonaa dollaria... enemmän kuin maapallon vuotuinen bruttokansantuote, 9 000 dollaria joka ainutta maapallon ihmisasukasta kohti. Nämä ovat käsittämättömiä lukemia, ja kyseessä ei ole ainoa spekulaatiomuoto, joka on paisunut kuin pullataikina. Johdannaismarkkinoiden kokonaisarvo taisi viime syksynä käväistä 1 000 biljoonan dollarin paremmalla puolella. Joku matemaatikko tai tähtitieteilijä varmaan osaisi kertoa, miksi tällaista lukua nimitetään.
Kun näitä lukuja silloin tällöin pyörittelee ajatuksissaan, niin väistämättä tulee mieleen, että kuplan tyhjentyminen voi hyvinkin olla vasta alkuvaiheessaan. Tällaiset johdannaisvastuut ovat todennäköisesti syy siihen, että USA:ssa vaikeuksiin joutuneita finanssilaitoksia ei voida päästää konkurssiin. Se aiheuttaisi ketjureaktion, jossa vastapuoliriskit toteutuisivat laajassa mittakaavassa, jolloin koko finanssijärjestelmän toiminta jäisi vaille pohjaa.
Joskus tapahtuu kuitenkin niin, että homma karkaa käsistä eikä oikein kukaan tiedä miten arvopapereita hinnoitellaan. Pitää vaan olla mukana, kun hinnat nousevat nousemistaan ja pankista saa edullista krediittia.
Wired-lehti kirjoittaa maaliskuun numerossa hyvän yhteenvedon tämänkertaisen kuplan perusteista.
http://www.wired.com/techbiz/it/magazine/17-03/wp_quant?currentPage=all
The only thing that matters is the final correlation number—one clean, simple, all-sufficient figure that sums up everything.
Siis yksi virheellinen kaava on ohjannut finanssitavaratalot, vipurahastot ja muut sijoittajat tekemään korkoarbitraasia väärän riskiolettaman perusteella. Otat pankista edullista lainaa, sijoitat riskittömään kolmen A:n CDO-siivuun ja saat korkoeron lompsaan. Helppoa ja riskitöntä? Primääristen velkakirjamarkkinoiden jäädessä liian pieniksi ruokahalun kasvaessa, keksittiin myös jatkaa markkinaa luottoswappien avulla.
If you're an investor, you have a choice these days: You can either lend directly to borrowers or sell investors credit default swaps, insurance against those same borrowers defaulting. Either way, you get a regular income stream—interest payments or insurance payments—and either way, if the borrower defaults, you lose a lot of money. The returns on both strategies are nearly identical, but because an unlimited number of credit default swaps can be sold against each borrower, the supply of swaps isn't constrained the way the supply of bonds is, so the CDS market managed to grow extremely rapidly. Though credit default swaps were relatively new when Li's paper came out, they soon became a bigger and more liquid market than the bonds on which they were based.
At the end of 2001, there was $920 billion in credit default swaps outstanding. By the end of 2007, that number had skyrocketed to more than $62 trillion. The CDO market, which stood at $275 billion in 2000, grew to $4.7 trillion by 2006.
Siis 62 biljoonaa dollaria... enemmän kuin maapallon vuotuinen bruttokansantuote, 9 000 dollaria joka ainutta maapallon ihmisasukasta kohti. Nämä ovat käsittämättömiä lukemia, ja kyseessä ei ole ainoa spekulaatiomuoto, joka on paisunut kuin pullataikina. Johdannaismarkkinoiden kokonaisarvo taisi viime syksynä käväistä 1 000 biljoonan dollarin paremmalla puolella. Joku matemaatikko tai tähtitieteilijä varmaan osaisi kertoa, miksi tällaista lukua nimitetään.
Kun näitä lukuja silloin tällöin pyörittelee ajatuksissaan, niin väistämättä tulee mieleen, että kuplan tyhjentyminen voi hyvinkin olla vasta alkuvaiheessaan. Tällaiset johdannaisvastuut ovat todennäköisesti syy siihen, että USA:ssa vaikeuksiin joutuneita finanssilaitoksia ei voida päästää konkurssiin. Se aiheuttaisi ketjureaktion, jossa vastapuoliriskit toteutuisivat laajassa mittakaavassa, jolloin koko finanssijärjestelmän toiminta jäisi vaille pohjaa.
maanantai 2. maaliskuuta 2009
Asuntomarkkinoiden kehityskulku
USA:n asuntomarkkinoiden kulminaatiopiste oli jo syksyllä 2006. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin uudisrakentaminen on romahtanut, kaupankäyntivolyymit ovat edelleen alhaiset ja hinnat ovat laskeneet pahimmilla alueilla jopa 50%. Vaikuttaa siltä, että asuntomarkkinoiden toimintatapa on sama kaikkialla maailmassa, kun sykli kääntyy kuplasta katastrofiin.
1) Hinnat ovat nousseet niin korkealle, että tavallisilla ihmisillä on suuria vaikeuksia hankkia omaa asuntoa, vaikka pankit ovat tulleet vastaan alhaisilla vakuusvaatimuksilla ja ennätyspitkillä laina-ajoilla. Sijoittajat eivät saa enää riittävää tuottoa sijoitukselleen. Uudet ostajat katoavat markkinoilta ja kaupankäyntivolyymit putoavat jyrkästi, vaikka kansantaloudellinen tilanne ja työllisyys ovat vielä hyviä.
2) Monet asunnonvaihtoaikeissa olevat ihmiset ja sijoittajat haluavat myydä asuntonsa hyvällä voitolla, mutta ostajat ovat kadonneet ja myyntiajat pidentyneet. Hintapyynnöistä pidetään kiinni, koska välitöntä tarvetta päästä asunnosta eroon ei ole. Seuraa kuukausia kestävä hiljainen jakso, jolloin hintojen nousu on pysähtynyt ja kaupankäynti on verkkaista.
3) Taloustilanne ja työllisyys alkavat heikentyä tai korot nousevat, jolloin myyjiltä loppuu kärsivällisyys. Ensimmäiset pakkolunastukset tulevat ja myynnit alkavat lisääntyä hintojen lähtiessä selvään laskuun.
4) Myyntiaikeissa olevat muutkin osapuolet huomaavat, että hinnat ovat kääntyneet laskuun ja pyynnöistä on pakko tinkiä, jos haluaa päästä asunnosta eroon. Kaupankäynti vilkastuu ja hintojen lasku jyrkkenee. Uudisrakentajat ovat juuri saamassa suhdannehuipun aikana aloitetut asunnot valmiiksi myyntikuntoon ja lisää asuntoja tulee markkinoille.
5) Pankit kiristävät luotonantoaan tehden uusille potentiaalisille ostajille hankinnan vaikeammaksi. Myös vaikeuksissa olevien asuntovelallisten tilannetta tarkastellaan pankeissa kriittisemmin ja vaaditaan lisävakuuksia asuntojen hintojen alennuttua. Markkinoiden tasapaino kääntyy entistä selvemmin ja hintojen lasku jatkuu.
Kohdassa 5) etenee tilanne Yhdysvalloissa. Suomessa olemme 1-2 vuotta kehityksestä perässä ja arvioni mukaan siirtyneet talven aikana kohdasta 2) kohtaan 3). Tilanne ei ole analoginen 1990-luvun alun kanssa, jolloin huippukorkeat korot tekivät nopeammin asuntomarkkinoilla selvää jälkeä. Joka tapauksessa ennustan, että Suomessa asuntojen hinnoista on poistumassa kymmeniä prosentteja seuraavan kahden vuoden kuluessa. Ja sanomattakin on selvää, ettei tarvitse kuvitella, että huiput saavutetaan uudelleen suit sait muutamassa vuodessa.
1) Hinnat ovat nousseet niin korkealle, että tavallisilla ihmisillä on suuria vaikeuksia hankkia omaa asuntoa, vaikka pankit ovat tulleet vastaan alhaisilla vakuusvaatimuksilla ja ennätyspitkillä laina-ajoilla. Sijoittajat eivät saa enää riittävää tuottoa sijoitukselleen. Uudet ostajat katoavat markkinoilta ja kaupankäyntivolyymit putoavat jyrkästi, vaikka kansantaloudellinen tilanne ja työllisyys ovat vielä hyviä.
2) Monet asunnonvaihtoaikeissa olevat ihmiset ja sijoittajat haluavat myydä asuntonsa hyvällä voitolla, mutta ostajat ovat kadonneet ja myyntiajat pidentyneet. Hintapyynnöistä pidetään kiinni, koska välitöntä tarvetta päästä asunnosta eroon ei ole. Seuraa kuukausia kestävä hiljainen jakso, jolloin hintojen nousu on pysähtynyt ja kaupankäynti on verkkaista.
3) Taloustilanne ja työllisyys alkavat heikentyä tai korot nousevat, jolloin myyjiltä loppuu kärsivällisyys. Ensimmäiset pakkolunastukset tulevat ja myynnit alkavat lisääntyä hintojen lähtiessä selvään laskuun.
4) Myyntiaikeissa olevat muutkin osapuolet huomaavat, että hinnat ovat kääntyneet laskuun ja pyynnöistä on pakko tinkiä, jos haluaa päästä asunnosta eroon. Kaupankäynti vilkastuu ja hintojen lasku jyrkkenee. Uudisrakentajat ovat juuri saamassa suhdannehuipun aikana aloitetut asunnot valmiiksi myyntikuntoon ja lisää asuntoja tulee markkinoille.
5) Pankit kiristävät luotonantoaan tehden uusille potentiaalisille ostajille hankinnan vaikeammaksi. Myös vaikeuksissa olevien asuntovelallisten tilannetta tarkastellaan pankeissa kriittisemmin ja vaaditaan lisävakuuksia asuntojen hintojen alennuttua. Markkinoiden tasapaino kääntyy entistä selvemmin ja hintojen lasku jatkuu.
Kohdassa 5) etenee tilanne Yhdysvalloissa. Suomessa olemme 1-2 vuotta kehityksestä perässä ja arvioni mukaan siirtyneet talven aikana kohdasta 2) kohtaan 3). Tilanne ei ole analoginen 1990-luvun alun kanssa, jolloin huippukorkeat korot tekivät nopeammin asuntomarkkinoilla selvää jälkeä. Joka tapauksessa ennustan, että Suomessa asuntojen hinnoista on poistumassa kymmeniä prosentteja seuraavan kahden vuoden kuluessa. Ja sanomattakin on selvää, ettei tarvitse kuvitella, että huiput saavutetaan uudelleen suit sait muutamassa vuodessa.
Tilastokeskus:http://www.stat.fi/til/ashi/2008/04/ashi_2008_04_2009-01-30_tie_001.html
Säästäminen, tuotanto, kuluttaminen ja krediitti
Barack Obaman elvytyspaketit kohdistuvat suurimmalta osin rahoitusmarkkinoiden toiminnan varmistamiseen ja siihen, että ihmiset alkaisivat taas kuluttaa enemmän tarjoamalla väljää luottoa. Kriittisten äänien mielestä talouden lait eivät toimi noin.
http://www.europac.net/externalframeset.asp?from=home&id=15572
"The President does not understand that consumption is made possible by production and that credit is made possible by savings."
USA:ssa tuotantokapasiteetin alasajo on jatkunut jo kymmeniä vuosia. Teollisuustuotannon osuus kansantaloudesta on painunut ennätyksellisen alas. Tässä tilanteessa talouden elvyttäminen kuluttaja- ja velkavetoisesti ei tule onnistumaan. Luotottajat ovat tajuamassa sen, että USA:n säästöt on syöty ja maan tuotanto ei riitä siihen, että vanhatkaan velat tulisi maksetuiksi takaisin.
Toivotaan että Suomessa edes muutama raskaan sarjan päättäjä Sauli Niinistön lisäksi tajuaisi tilanteen vakavuuden ja sen, ettei velanotolla ja kulutuskampanjoinnilla ongelmia ratkaista.
http://www.europac.net/externalframeset.asp?from=home&id=15572
"The President does not understand that consumption is made possible by production and that credit is made possible by savings."
USA:ssa tuotantokapasiteetin alasajo on jatkunut jo kymmeniä vuosia. Teollisuustuotannon osuus kansantaloudesta on painunut ennätyksellisen alas. Tässä tilanteessa talouden elvyttäminen kuluttaja- ja velkavetoisesti ei tule onnistumaan. Luotottajat ovat tajuamassa sen, että USA:n säästöt on syöty ja maan tuotanto ei riitä siihen, että vanhatkaan velat tulisi maksetuiksi takaisin.
Toivotaan että Suomessa edes muutama raskaan sarjan päättäjä Sauli Niinistön lisäksi tajuaisi tilanteen vakavuuden ja sen, ettei velanotolla ja kulutuskampanjoinnilla ongelmia ratkaista.
sunnuntai 1. maaliskuuta 2009
Barack Obama ja kuolleen hevosen ruoskiminen
USA:n taloustilanne näyttää viikko viikolta lohduttomammalta. Q4 kansantuotteen muutos korjattiin lukemaan -6,2%. Uusi presidentti on jaksanut valaa uskoa ihmisiin ja luvannut muutosta talouspolitiikkaan. Elvytyspaketteja laaditaan kiivalla tahdilla ja keskuspankin ohjauskorko on toistaiseksi asetettu nollaan. Monen ison pankin osakekurssi on romahtanut ja keskustelu käy kiivaana, pitäisikö maailman johtavan kapitalistivaltion ottaa kaikki pankit valtion hallintaan. Veronmaksajat ovat tulossa tavalla tai toisella kantamaan vastuuta pankkien tappioista.
Obaman budjettiehdotuksen nimi on hieno: "A New Era of Responsibility" ja sisältö järkyttävä. Budjettiehdotuksen mukaan USA:n liittovaltion alijäämäksi seuraavalla budjettikaudella tulisi 1 752 miljardia dollaria, 12,3% kansantuotteesta. Mitä tähän oikein voisi sanoa?
http://www.whitehouse.gov/omb/budget/
Odotettavissa on kovaa poliittista vääntöä, mutta eiköhän tuokin ehdotus hyväksytä. Pörssikurssit heilahtelevat rajusti ees-taas ja sijoittajat arvailevat, että joko pohjat on nähty. Muut maat seuraavat kiltisti perässä ja kilpailevat siitä, kuka uskaltaa esitellä suurimman elvytyspaketin.
Draaman seuraava näytös tulee myöhemmin, kun budjettia aletaan laittaa täytäntöön. Onhan ne Treasuryn velkapaperit onnistuttava myymään. Kenenkäs kukkarosta löytyy loppuvuonna 1 752 miljardia dollaria?
Japanin ja Kiinan pääomavirta on tyrehtynyt, kun niiden vientitulot ovat romahtaneet Euroopan ja USA:n vajottua lamaan. Öljyn hinnan romahtaminen taas kuihdutti Venäjän ja Lähi-idän ylijäämät. Näin sivullisen silmin yhtälö tuntuu mahdottomalta.
No eipä hätää, joidenkin tietojen mukaan Federal Reserve on luvannut tulla avuksi, jos kysyntää USA:n velkakirjoille ei löydy. Mikä helpotus!
Obaman budjettiehdotuksen nimi on hieno: "A New Era of Responsibility" ja sisältö järkyttävä. Budjettiehdotuksen mukaan USA:n liittovaltion alijäämäksi seuraavalla budjettikaudella tulisi 1 752 miljardia dollaria, 12,3% kansantuotteesta. Mitä tähän oikein voisi sanoa?
http://www.whitehouse.gov/omb/budget/
Odotettavissa on kovaa poliittista vääntöä, mutta eiköhän tuokin ehdotus hyväksytä. Pörssikurssit heilahtelevat rajusti ees-taas ja sijoittajat arvailevat, että joko pohjat on nähty. Muut maat seuraavat kiltisti perässä ja kilpailevat siitä, kuka uskaltaa esitellä suurimman elvytyspaketin.
Draaman seuraava näytös tulee myöhemmin, kun budjettia aletaan laittaa täytäntöön. Onhan ne Treasuryn velkapaperit onnistuttava myymään. Kenenkäs kukkarosta löytyy loppuvuonna 1 752 miljardia dollaria?
Japanin ja Kiinan pääomavirta on tyrehtynyt, kun niiden vientitulot ovat romahtaneet Euroopan ja USA:n vajottua lamaan. Öljyn hinnan romahtaminen taas kuihdutti Venäjän ja Lähi-idän ylijäämät. Näin sivullisen silmin yhtälö tuntuu mahdottomalta.
No eipä hätää, joidenkin tietojen mukaan Federal Reserve on luvannut tulla avuksi, jos kysyntää USA:n velkakirjoille ei löydy. Mikä helpotus!
Taloudellinen haaksirikko - markkinoiden luonnonlait toiminnassa
Maailmanlaajuinen talouskriisi, finanssijärjestelmän ongelmat ja osakemarkkinoiden romahdus eivät ole sattumaa, kuten päättäjät usein haluavat antaa kansanjoukkojen ymmärtää. Kyseessä on pitkäjänteisen vastuuttoman talouspolitiikan tulos. Viimeisen 25 vuoden aikana kaikki tärkeimmät vastuullisen taloudenpidon perusopit on poltettu keynesiläisen suhdannepolitiikan roviolla.
Taantumat ovat merkittävä osa talouden, toimialojen ja yritysten kehitysprosessia. Taitavat toimijat vahvistuvat ja heikot puhdistetaan pois markkinoilta. Yritysten ja toimialojen rakenteet uudistuvat ja tuottavuus paranee, jolloin myös kuluttajat hyötyvät. Erityisesti Yhdysvalloissa on kuitenkin ollut vallalla politiikka, jonka seurauksena taantumat on estetty kaikin käytettävissä olevin keinoin. Korkoja on laskettu ennennäkemättömin liikkein, valtiot ovat elvyttäneet voimakkaasti ja pankkien luotonantoa on rohkaistu väljentämällä vakavaraisuussäännöksiä ja mahdollistamalla taseiden ulkopuolisten sijoitus"työkalujen" käyttö. Näillä toimenpiteillä on puolestaan ollut omat seurauksensa.
Tuottavuuden kasvu on väestönkasvun lisäksi toinen taloudellisen kasvun lähde. Pitkäjänteinen tuottavuuden kasvu perustuu säästämiseen, tuotekehitykseen ja investointeihin. Nykyinen alhaisen korkotason rahapolitiikka on kannustanut kuluttamaan ja säästäjiä on rangaistu. Alhaisten korkojen ja löysän luotonannon aikana talouden toimijat eivät vaadi investoinneilta korkeaa tuottoa, vaan investoinnit suuntautuvat heikkotuottoisiin ja riskialttiisiin kohteisiin. Valtion elvytyksellä on myös huonoja ominaisuuksia. Investoinnit eivät määräydy markkinoiden tuottovaatimusten kautta vaan poliittisin perustein.
Alhaiset korot, löysä luotonanto ja massiivinen rahamäärän kasvu on johtanut myös valtavaan spekulaatiokuplaan maailman pääomamarkkinoilla, mikä nyt on sitten tyhjentymässä.
Nyt on selvää, että länsimaiset taloudet ovat suurimmassa kriisissä sitten 1930-luvun. Ihmiset ovat ylivelkaantuneita pitkään jatkuneen yli varojen kuluttamisen seurauksena. Pankkien tappiot ovat pakottaneet niitä kiristämään luotonantoaan. Rakentaminen on romahtanut ja työttömyys on lähdössä jyrkkään nousuun joka puolella maailmaa. Kansantuotteet putoavat jopa 10% vuosivauhtia. Mutta mitä tekevät poliitikot?
Kehottavat kuluttamaan vielä enemmän.
Näin siis talouskriisiä aletaan purkamaan. Poliisi korkkaa Koskenkorvapullon ja ojentaa sen juuri kaiteeseen törmänneelle rattijuopolle. Turvallista matkaa!
Taantumat ovat merkittävä osa talouden, toimialojen ja yritysten kehitysprosessia. Taitavat toimijat vahvistuvat ja heikot puhdistetaan pois markkinoilta. Yritysten ja toimialojen rakenteet uudistuvat ja tuottavuus paranee, jolloin myös kuluttajat hyötyvät. Erityisesti Yhdysvalloissa on kuitenkin ollut vallalla politiikka, jonka seurauksena taantumat on estetty kaikin käytettävissä olevin keinoin. Korkoja on laskettu ennennäkemättömin liikkein, valtiot ovat elvyttäneet voimakkaasti ja pankkien luotonantoa on rohkaistu väljentämällä vakavaraisuussäännöksiä ja mahdollistamalla taseiden ulkopuolisten sijoitus"työkalujen" käyttö. Näillä toimenpiteillä on puolestaan ollut omat seurauksensa.
Tuottavuuden kasvu on väestönkasvun lisäksi toinen taloudellisen kasvun lähde. Pitkäjänteinen tuottavuuden kasvu perustuu säästämiseen, tuotekehitykseen ja investointeihin. Nykyinen alhaisen korkotason rahapolitiikka on kannustanut kuluttamaan ja säästäjiä on rangaistu. Alhaisten korkojen ja löysän luotonannon aikana talouden toimijat eivät vaadi investoinneilta korkeaa tuottoa, vaan investoinnit suuntautuvat heikkotuottoisiin ja riskialttiisiin kohteisiin. Valtion elvytyksellä on myös huonoja ominaisuuksia. Investoinnit eivät määräydy markkinoiden tuottovaatimusten kautta vaan poliittisin perustein.
Alhaiset korot, löysä luotonanto ja massiivinen rahamäärän kasvu on johtanut myös valtavaan spekulaatiokuplaan maailman pääomamarkkinoilla, mikä nyt on sitten tyhjentymässä.
Nyt on selvää, että länsimaiset taloudet ovat suurimmassa kriisissä sitten 1930-luvun. Ihmiset ovat ylivelkaantuneita pitkään jatkuneen yli varojen kuluttamisen seurauksena. Pankkien tappiot ovat pakottaneet niitä kiristämään luotonantoaan. Rakentaminen on romahtanut ja työttömyys on lähdössä jyrkkään nousuun joka puolella maailmaa. Kansantuotteet putoavat jopa 10% vuosivauhtia. Mutta mitä tekevät poliitikot?
Kehottavat kuluttamaan vielä enemmän.
Näin siis talouskriisiä aletaan purkamaan. Poliisi korkkaa Koskenkorvapullon ja ojentaa sen juuri kaiteeseen törmänneelle rattijuopolle. Turvallista matkaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)